"Perustyökalu todellisuuden manipulointiin on sanojen manipulointi. Jos hallitset sanojen merkitystä, hallitset ihmisiä, joiden on käytettävä niitä. "- Philip K. Dick

Kielen manipulointi

Kielen manipulointi tapahtuu verbaalisten keinojen avulla, jonka tavoitteina on päästä konkreettisesti muuttamaan kuuntelijan toimintaa, uskomuksia sekä käsityksiä. Manipulaatio sisältää keskeisiä elementtejä, kuten erilaisten illuusioiden luomista, tarkoituksellisesti negatiivisen kuvan antamista, joko puhujasta tai puhutusta, sekä väärien käsitysten levittämistä. Lisäksi manipuloinnissa käytetyt epämääräiset, vaikeaselkoiset, sekä virheelliset ilmaisut edesauttavat objektiivisen todellisuuden vääristymistä. Henkilö ei pysty enää vastaanottamaan viestejä kriittisesti, lisäksi hänen käyttäytymistään manipuloidaan hyödyntämällä hänen heikkouksiaan. Manipulaatio on negatiivinen sosiaalipsykologinen ilmiö, jolla on tuhoisia vaikutuksia yksilöihin sekä yhteiskuntaan. On todettu, että manipulointi vastustaa “pragmaattista totuutta”, kun taas valhe vastustaa “semanttista totuutta”. Manipulointi on toteutunut, kun kuuntelija on kontrolloitavissa eikä enää näe metsää puilta.

Media. Medialla on keskeinen rooli kielen manipuloinnissa. Otamme jatkuvasti tietoa vastaan, niin joukkotiedotusvälineistä, netistä kuin sosiaalisesta mediastakin ja tämä helpottaa median manipulointia. Media ohjaa meitä kertoen meille mitä ja miten meidän tulisi ajatella. Media ohjailee kiinnostuksemme tasoa, esimerkiksi toisille uutisille annetaan enemmän huomiota kuin toisille. Uutisoinnissa jokaisella sanalla on merkitys. Kiinnitämme eniten huomiota pelottaviin aiheisiin ja meitä puhutteleviin sanoihin. Annettu informaatio manipuloi meitä ajattelemaan tietyllä tavalla. Lisäksi me ihmiset haluamme uskoa asioihin, joita me kuulemme. Ensisijainen olettamuksemme on se, että mitä kuulemme, on totta. Ja tätä taipumustamme on vaikea muuttaa. Useimmat meistä ovat haluttomia käyttämään kognitiivisia resurssejamme kyseenalaistamaan asioita, vaan uskomme, että “koska se oli uutisissa, sen täytyy olla totta!” Ja media tietää tämän. 

Kieli tarjoaa monia välineitä manipulointiin. Alla on mainittu muutamia käytössä olevista kielen manipulointi keinoista:

Kielen tarkoituksellinen muuttaminen. Tarkoituksenhakuisessa kielessä muokataan kielellisiä määritelmiä uudelleen, joko lisäämällä tai poistamalla sanoja tai antamalla sanoille uusia merkityksiä.  On selvä, että kieli muuttuu ajan saatossa, mutta nyt kieltä on alettu strategisesti muuttamaan ja olemme tämän strategian uhreja. Muuttumisen (mutatoida, muuntua) ja muuttamisen (muokata, vaihtaa) välillä on selkeä ero. Tarkoituksenhakuinen kieli on rakenteeltaan usein kärjistettyä. Orwellin mukaan kielen strategisella muuttamisella on tarkoituksena vähentää kielen ja sanojen merkitystä. Tämä tapahtuu siten, että kaikki tunnusmerkit, synonyymit ovat “vanhentuneita” esim. sanan “hyvä“ vastakohta korvataan sanalla “epäsopiva“ huonon sijaan.

Kieltä on myös alettu tarkoituksellisesti muuttamaan sukupuolineutraaliksi, esimerkiksi aamulehti ilmoitti viime vuonna pyrkivänsä sukupuolineutraaliin kielenkäyttöön.  Sukupuolineutraalin kielen tavoitteena on kohdella kaikkia sukupuolia tasa-arvoisesti, tasa-arvo on tavoiteltava asia, mutta jo vakiintuneilla termeillä ei ole mitään tekemistä tasa-arvon kanssa. Esimerkiksi “palomiehestä“ on tehty “pelastaja“  (Sana ”pelastaja” hämärtää ”palomiehen” työnkuvaa. Synonyymejä sanalle pelastaja ovat sanat kuten messias, vapauttaja ja apu. Näillä sanoilla ei suoraan ole mitään tekemistä tulen kanssa.) ”Palomies“ termissä kyseessä on työnimike eikä sukupuoleen sidottu työtehtävä, mutta sukupuolineutraalikieli poistaa tehtävänimikkeestä tarkan kuvauksen ja jättää meille epämääräisen kuvan siitä, mitä tehtävä sisältää. Tällaisten vakiintuneiden nimikkeiden alkuperäinen tarkoitus hämärtyy uusien sanojen myötä. Ihmisiä johdetaan harhaan epämääräisillä termeillä.

Kielen tarkoituksellinen muuttaminen johtaa loppujen lopuksi siihen, että kieli yksinkertaistetaan siihen pisteeseen, jossa emme enää hallitse mitä sanomme ja kieli jopa määrää, mitä mieltä olemme. Tällaisilla kielellisillä ilmaisuilla pyritään tarkoituksenhakuisesti vaikuttaa henkilön ajatuksiin ja ajattelutapaan.  Tämä palvelee vallankäyttäjien motiiveja ja tarvetta ja tarkoituksena on uhrin ajatusten heikentäminen ja kyvyn ilmaista kriittisiä ajatuksia. Tämä kaikki täyttää psykologisen manipuloinnin kriteerit.  Lopputuloksena on eläminen totalitaristisessa järjestelmässä.

Metaforan (kielikuva, vertauskuva) käyttö. Kielen manipulointi toimii metaforien avulla. Metaforien ensisijainen merkitys aktivoituu riippumatta siitä, vaatiiko konteksti sitä vai ei. Stanfordin psykologit  Thibodeau ja Boroditsky ovat tutkineet, kuinka kuuntelijan huomiota voidaan ohjailla. Tutkimuksessaan he esittivät osanottajille rikostilastoja, näihin tilastoihin oli sisälletty teksti, joka esitteli rikollisuuden, joko “petona“, joka “väijyy, vaanii ja saalistaa” tai “viruksena“, joka on “infektio, kiusa tai vaiva”. Kun osanottajia pyydettiin ratkaisemaan kaupungissa vallitseva rikollisuusongelma, niin ne, joille rikollisuus esitettiin “petona” tarjosivat ongelman korjaamiseksi rikollisten vangitsemista, lakien täytäntöön panemista ja lainvalvontatoimia ja rikollisten rangaistamista, verrattuna niihin, joille  rikollisuus esitettiin “viruksena” tarjosivat ongelman korjaamiseksi vastaavasti uudistustoimenpiteitä kuten diagnosoimista, käsittelemistä tai rokottamista. Ihmiset eivät siis ymmärrä, että metaforeja ei pitäisi ottaa täysin kirjaimellisesti. Aivotutkimuksissa on käynyt esille, että aivot aktivoituvat eri tavalla mm. sanojen, jotka ovat käsinkosketeltavissa verrattuna sanoihin, jotka eivät ole, esimerkiksi “idea“-sana aktivoi aivoja eri lailla kuin sana “objekti“.

 Positiiviset sanat/ negatiiviset sanat. Sanojen valinnassa keskitytään joko positiivisiin sanoihin ja piilotetaan negatiivinen tieto tai painotetaan negatiivisia sanoja, jolloin asiaan suhtautuminen ohjaillaan negatiiviseen suuntaan.

Positiivisia sanoja käytetään esimerkiksi kuvailemalla elintarvikkeita”ei sisällä sokeria“, mutta jätetään mainitsematta, että tuote on makeutettu aspartamiinilla. Myös epäsuosittujen päätösten esittäminen pyritään esittämään tarpeelliseksi, jopa paremmaksi tulevaisuudeksi, ja meille omaksi hyödyksi. Tästä esimerkkinä jo lähes klassiseksi lauseeksi muodostunut ”Hei, me tienataan tällä“.  Tästä seuraa se, että ihmiset alkavat aidosti uskomaan, että heidän nyt tekemänsä uhrauksensa johtaa jossain vaiheessa parempaan tulevaisuuteen. Vaarana tässä on kuitenkin se, että ihmiset tottuvat alempaan elämänlaatuun ja alkavat nähdä sen normaalina. Kunnes tulee se päivä, että ihmiset lopulta heräävät kuplastaan ja erottavat asioiden nykytilan (hei, ei me tienattukaan tällä..) ja pysähtyvät vaatimaan heille kuuluvia asioita.

Negatiivisia sanoja viljellään silloin, kun halutaan manipuloida ihmisiä jotakin asiaa tai henkilöä vastaan. Negatiivisten sanojen viljely voi tapahtua pikku hiljaa progressiivisesti tai  välittömästi. Esimerkiksi Yhdysvaltain presidentti Trumppia käsitelleet uutiset ovat olleet pääosin negatiivispainotteisia eri puolilla maailmaa.

Puheenaiheen vaihtaminen. Puheenaiheen vaihto on varsin yleinen manipulointi keino kääntää keskustelu sivuraiteille, kun yhdestä asiasta keskustellaan, niin samoihin aikoihin nostetaan toinen aihe varsinaisen tutkan alle, joka ei liity alkuperäiseen aiheeseen. Tämän strateginen vaikutus on se, että kuuntelijan huomio kohdistuu sopivaan suuntaan. Tässä on kyse harhauttamisesta. Ja tästä seuraa se, että ihmiset eivät muista enää tiettyjä asioita, koska tiedotusvälineet eivät enää puhu niistä. Todelliset ongelmat jäävät taka-alalle.

Vääristelevät tosiasiat. Vääristelevät tosiasiat perustuvat usein yleisiin uskomuksiin. Mainoksissa näkee tästä paljon esimerkkejä tästä, esimerkiksi ”Yhdeksän kymmenestä lääkäristä suosittelee tätä x laihdutusainetta…“ Tämä väite perustuu enemmänkin tilastokikkailuun kuin tosiasiaan.

Monimutkaisten sanojen käyttö. Tehokas manipulointi keino. Monimutkainen jargon ja hienolla samoilla kikkailu ovat taktiikoita, joita käytetään usein. Ihmiset eivät ymmärrä mistä on kyse, ainakaan täysin, mutta eivät myöskään halua paljastaa tietämättömyyttään.

Löyhät johtopäätökset. Katteettomat lupaukset. Kosmetiikkavalmistajat ja elintarviketeollisuus ovat erityisesti tässä kunnostautuneet. Esimerkkejä lupauksista:“Tällä x-tuotteella eroon rypyistä“, "Tämä vauvanruoka on kotitekoista sisältäen tarpeellisia ravintoaineita, joita vauvasi tarvitsee kasvamiseen“, “X-tuotteet ovat ilman turhia kaloreita, sisältäen kuitenkin kaikki kehosi hyvinvoinnille tärkeät vitamiinit ja kivennäisaineet“.

Rajoitettu erä. Loppuunmyynti. Usein niukkuus on valmistajan keksimä illuusio. Tuote näyttää paljon houkuttelevammalta, jos niitä on saatavilla vain vähän. Kun henkilö näkee esimerkiksi mainoksen, jossa lukee “Rajoitettu erä”, hänelle tulee tarve ostaa tuote, ennen kuin se on loppuunmyyty. Tässä on kyse “alhaisesta harhasta”.

Tunteisiin vetoaminen, pelottelu ja syyllistäminen. Tunne on oiva manipuloinnin väline. Tunteisiin vetoaminen perustuu haluun herättää kuulijan sympatia. Tyypillisin keino on ensin levittää huhuja, joilla vedotaan tunteisiin, joskus jopa  viljellään pelkoa. Kun henkilöiden huomio ollaan saatu, niin sen jälkeen ehdotetaan ideoita asian arvioimiseksi ja lopulta tarjotaan strategioita ongelmanratkaisuun. Eli näin manipulaattorista tulee ongelmanratkaisija, niin sanottu hyvis. Tiedotusvälineillä on hyvin tarkka tapa kuvata tapahtumat. Esimerkiksi muutama vuosi takaperin suomalaisia peloteltiin sikainfluenssan vaarallisuudesta ja ongelman ratkaisuksi alettiin tarjoamaan hätäisesti kokoon kyhättyä rokotetta.

Pelottelun lisäksi meitä syyllistetään. Media ei ota vastuuta sanoistaan, vaan vastuu vierrätetään jonkun toisen harteille. Esimerkiksi medialla on ollut taipumus syyllistää vakavasti sairastuneita terveytensä laiminlyönnistä. Syy on siis sairastuneessa, ja usein syytetty alkaakin epäillä omia tekemisiään ja pahimmassa tapauksessa ottaa syyn niskoilleen asiasta, johon ei välttämättä ole syyllinen. 

Tunteisiin vetoava manipulointi tuo ihmisille jatkuvan uhkan ja pelon tunteen, ja tekee meistä haavoittuvaisia.

Toistot. Usein tarvitaan vaan yksi henkilö tai taho, joka käyttää loputtomasti samaa lausetta ja tällä tavalla saa meidät vakuuttuneiksi lauseen paikkansa pitävyydestä. Tällaisessa toiston manipuloinnissa tarkoituksena on saada vietyä kyseisen henkilön tai tahon oma agenda läpi. Esimerkiksi ei voi olla manitsematta lausetta, jota on viime vuosina viljelty aika moneen otteeseen eli “Monikulttuurisuus on rikkaus”. Kun samaa asiaa (lausetta) toistetaan riittävän monta kertaa, niin myös skeptisemmätkin meistä alkavat pikku hiljaa uskomaan siihen. Kun sanaa tai lausetta käytetään johdonmukaisesti ja usein, siirtyy se kollektiiviseen tietoisuuteemme.

Lisäksi toistuva asian kieltäminen, esimerkiksi lauseet: “Sitä ei tapahtunut.”, ”Vain typerys voi ajatella noin!””Olet vain kuvitellut sen!” saavat meidät epäilemään itseämme. Tällaiset väitteet sekoittavat todellisuudentajuamme ja pahimmillaan alamme epäilemään mielenterveyttämme ja kykyämme luottaa itseemme. Alamme uskomaan väitteisiin ikään kuin totuuksina, omien kokemustemme sijaan.

Lopputuloksena kieli muuttaa mieltä

Vygotskin mukaan sanan merkitys voi degeneroitua, ja jos sanan sisäinen merkitys muuttuu, niin silloin muuttuu myös ajatuksen suhde sanaan. Myös Orwellin mukaan sanojen merkityksen muuttaminen hävittää sanoilta joitakin merkityksiä, ja jos kieltämme strategisesti muutetaan, voidaan sillä manipuloida ja hallita myös mieltämme, koska kieli muodostaa Orwellin mukaan myös jossakin määrin ajatuksemme.

Kielen muuttamisella on kohtalokkaat ja kauaskantoiset seuraamukset. Meidän käyttäytymistä, asenteita ja mielipiteitä ohjaillaan jatkuvasti kielimanipuloinnin kautta, yleensä huomaamattomasti ja meiltä tiedostamatta. Olemme säännöllisesti tämän manipuloinnin toistuvia uhreja.

Yhteenveto

Jokapäiväisessä elämässä erilaiset manipulointi muodot ovat vallitsevia. Nykyisessä tietotulvassa on vaikea välillä nähdä metsää puilta. Lisäksi tässä sosiaalisen median, Facebookin, Twitterin, ja Instagramin maailmassa “järjestelmä” tuntee meidät ja pyrkii ohjailemaan meitä haluamaansa suuntaan, se tunnistaa “pehmeät” kohtamme ja sen vuoksi se pystyy myös manipuloimaan meitä. Meille tarjotut uutiset, ohjelmat ja mainokset ovat median tarkoin valitsemia, niitä ei ole valittu sen vuoksi, mitä me haluaisimme katsoa ja kuulla, vaan ne on valittu sen vuoksi, mitä he haluavat meidän katsovat ja kuulevan heidän omien tarkoitusperien mukaisesti. Tämän manipuloinnin tarkoituksena on yksinkertaisesti meidän ohjailu ja kontrolloiminen.

Vaikka tämän päivän viestinnän hallitseminen on haastavaa ja manipuloinnin havaitseminen ei ole helppoa, voimme kuitenkin taistella manipulointia vastaan. Usein riittää, kun havaitsemme manipuloinnin taustalla olevat mekanismit. Kannattaa miettiä, mikä on sanoman oikea motiivi? Kuka tai ketkä hyötyvät? Kriittinen näkökulma kaikkeen mitä kuulet ja luet, on jo hyvä ensi askel manipuloinnin tunnistamiseen ja torjumiseen. Valitettavasti aina löytyy höynäytettäviä, pidä huoli, ettet ole yksi heistä.

Avainsanat: kieli, manipulointi, Orwell,

Lähteet:

Asya, A. (2013). Linguistic Manipulation: Definition and Types. (IJCRSEE) International Journal of Cognitive Research in science, engineering and education Vol. 1, No.2, 2013. Haettu: www.ijcrsee.com

Boulenger, V., Hauk, O., & Pulvermüller, F. (2009). Grasping Ideas with the Motor System: Semantic Somatotopy in Idiom Comprehension. Cebrebral Cortex, 19, 1905-1914. Haettu: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2705699/

Orwell, George, 1988 (1949), Nineteen Eighty-Four. London: Penguin Books. Orwell, George, 1999, Vuonna 1984 (alkuteos Nineteen Eighty-Four 1949, suom. Raija Mattila). Porvoo: WSOY,

Thibodeau, P.H., & Boroditsky, L. (2011). Metaphors We Think With: The Role of Metaphor in Reasoning. Plos One, 6, e16782. Haettu: http://lera.ucsd.edu/papers/crime-metaphors.pdf

Vygotski, Lev, Semjonovits 1982 (1931), Ajattelu ja kieli (suom. Klaus Helkama, Anja Koski-Jännes). Espoo: Weilin+Göös.

Aamulehti (2017). Aamulehti ottaa käyttöön sukupuolineutraalit tittelit. Haettu: https://www.aamulehti.fi/paakirjoitukset/olemme-paattaneet-olla-kaikki-ihmisia-200395971/

Dw (2017). Study: German media extremely negative about Trump. Haettu: https://www.dw.com/en/study-german-media-extremely-negative-about-trump/a-38974231

Yle (2011). Media syyllistää sairaita. Haettu: https://yle.fi/uutiset/3-5313404