Saamme jatkuvasti vaikutteita ympäristöstämme, ja sen kautta omaksumme itsellemme myös erilaisia käyttäytymismalleja. Sosiaalisen ympäristön vaikutus käyttäytymiseen on huomattava. Vaalien alla tietyt ilmiöt korostuvat. Esimerkkinä erilaisten manipulointikeinojen käyttö, joissa henkilön käyttäytymistä, asenteita ja mielipiteitä ohjaillaan tarkoituksenhakuisesti.

Useampi taho syyllistyy äänestäjien ohjailemiseen.

  1. Gallupit ohjailevat. Eri tutkijoiden mukaan gallupit toimivat politiikan välineinä, ja niillä voidaan jopa manipuloida äänestäjiä. Jos esimerkiksi gallupit osoittavat, että suurin osa ihmisistä suosii jotain tiettyä puoluetta, henkilö voi kokea painostusta äänestää heitä. Tässä on kyseessä ns.“ryhmäpaine“-ilmiöstä, jossa vallitsee ajattelumuoto, että muutkin äänestävät niin. Henkilöt saattavat myös äänestää sitä puoluetta tai ehdokasta, jonka kannatus gallupeissa on suurta, kyse on niin sanotusta “voittajan vankkurit- ilmiöstä, jossa ihmiset haluavat olla voittajien puolella. Näin he kokevat olevansa myös itse voittajia. Tämä ilmiö ei kuitenkaan toimi joka tilanteessa, vaan voi jopa kääntyä itseään vastaan. Ihmiset voivat siirtyä myös kannattamaan puoluetta, joka on alakynnessä. Tätä ilmiötä kutsutaan ”Underdog”-ilmiöksi, jossa psykologien mukaan altavastaajana oleminen symboloi meitä. Haluamme ikään kuin kamppailla häviäjän kanssa, psykologien mukaan koemme ja tunnemme empatiaa epäreilun kohteeksi joutuneelle.

Gallupit ovat mielipidetiedusteluja, ja  kyselyt eivät ole mikään tarkka ennuste. Henkilö saattaa esimerkiksi mielipidekyselyssä antaa yhden ehdokkaan nimen, ja kuitenkin äänestyskopin suojissa äänestää aivan toista ehdokasta. Tällaisen käyttäytymisen taustalla voi olla niin sanottu “Bradley“-ilmiö, jossa henkilöt saattavat tuntea painetta antamaan heidän oikean vastauksen, koska sitä ei ehkä katsota yleisesti hyväksytyksi tai “poliittisesti oikeaksi“. Gallupeihin kannattaa suhtautua tietyllä varauksella, niiden ohjaileva vaikutus äänestyskäyttäytymiseemme on hyvä tiedostaa.

  1. Media manipuloi. Median rooli ennen vaaleja on keskeisessä asemassa. Media sekä ohjailee mielipiteitä että muodostaa uusia näkemyksiä. Media ei ole puolueeton, toimittajatkin ovat vain ihmisiä ja siten subjektiivisuuteen taipuvaisia eli eivät täysin puolueettomia. Poliittiset mielipiteet vaikuttavat toimittajien uutisointiin. Media harjoittaa erilaisia manipulointi keinoja kuten tosiasioiden kieltämistä, vaikenemista, vedättämistä ja harhauttamista. Media on rehellinen niin kauan kuin julkaistavat asiat ja uutiset ovat linjassa sen kanssa, mitä meidän halutaan kuulevan. Media ajaa agendaa, poliittista tai ideologista. Tietyt ehdokkaat saavat enemmän näkyvyyttä mediassa kuin toiset. Ja tiettyjen ehdokkaiden ja puolueiden kohdalla viljellään enemmän positiivisia tai neutraaleja sanoja ja asioita, kun taas joidenkin ehdokkaiden ja puolueiden kohdalla sävy on negatiivis-painotteista. Jokaisella sanalla on jokin merkitys. Avainsanojen käyttö on keskeisessä roolissa, negatiiviset sanat ja mielikuvat nostattavat pintaan negatiivisia tunteita ja positiiviset positiivisia.
  2. Muiden syyttäminen, syyttely. Muiden syyttäminen on erinomainen puolustusmekanismi, se auttaa henkilöä säilyttämään itsetunnon tunteen välttämällä tietoisuutta omista virheistä tai puutteista. Syyttäminen toimii työkaluna, kun henkilö on hyökkäystilassa, hän pyrkii syyttämisen avulla satuttamaan toista. Puolueet ja useat ehdokkaat eivät ota vastuuta lupauksistaan tai sanoistaan, vaan vierittävät sen jonkun toisen syyksi. Puolueet myös harrastavat toisten puolueiden tai ehdokkaiden dissaamista. Tämä tapahtuu erilaisten negatiivisen kritiikin, pilkan, ivan ja vähättelyn kautta.
  3. Henkilökohtaiset hyökkäykset. Vaalipaneeleissa haastattelija ja ehdokkaat ryhtyvät silloin tällöin asian sijasta puhumaan mielipiteen esittäjästä. Suorassa henkilökohtaisessa hyökkäyksessä joku ehdokas pyritään asettamaan kyseenalaiseksi esimerkiksi luonteen, luotettavuuden tai motiivien suhteen. Epäsuorassa henkilökohtaisessa hyökkäyksessä haastattelija tai toinen ehdokas pyrkii osoittamaan ristiriidan toisen ehdokkaan esittämän näkökannan ja hänen käyttäytymistapojensa tai aiempien mielipiteidensä välillä. Vaalipaneeleissa kuulee myös usein passiivis-aggressiivisia kommentteja ja muita tyypillisiä lauseita kuten esimerkiksi: “Et, ymmärtänyt mitä minä sanoin“, “sinun kanssasi on mahdotonta keskustella“, “suurin osa ajattelee näin.“ tällaiset kommentit ovat voimakkaista aseita. Vaalipaneeleissa harjoitetaan myös poissulkemista. Haastateltava tai muut ehdokkaat ymmärtävät asiat joko tietoisesti väärin tai toisten ehdokkaiden näkökantoja vääristellään. Poissulkeminen tapahtuu usein myös puheenaiheen vaihdon kautta ja leimaamalla toinen neuvottelukelvottomaksi ja hänen näkökantansa virheelliseksi. Asia voidaan myös sulkea pois vaalipaneelista julistamalla se tabuksi.
  4. Äänestäjien syyllistäminen. Syyllistäminen on oiva manipuloinnin väline, se on psykologista kontrollointia. Syyllisyyden tunteemme juuret juontavat jo lapsuudesta. Äänestäjiä syyllistetään vaalien alla eri tavoin, esimerkiksi sanomalla, että vain äänestämällä tiettyä puoluetta voit vaikuttaa tai jos äänestät puoluetta x, niin olet tyhmä ja yksinkertainen tai mikäli annat äänesi ehdokkaalle y, niin äänesi menee hukkaan. Vaikka syyllistetty tietäisi, ettei em. syytökset välttämättä ole totta, ne voivat silti aiheuttaa ahdistusta henkilössä. Syyllistetty janoaa usein hyväksyntää ja tämä yhdistettynä  syyllistämiseen voi vaikuttaa henkilön äänestyspäätökseen.
  5. Vaalimainokset, näkyvyys ja toistot. Puolueet ja ehdokkaat käyttävät toistoja. Toiston tarkoituksena on edesauttaa oman agendan läpimenoa. Kun samaa slogania käytetään loputtomasti, saadaan myös muut henkilöt vakuuttuneiksi iskulauseen paikkansa pitävyydestä. Lisäksi ehdokkaat, jotka saavat paljon näkyvyyttä, tulevat useille henkilöille “tutuiksi” ja juuri tämän näkyvyyden kautta henkilö alkaa näyttämään tutulta (tunnetaan myös altistumisvaikutuksena) ja ihmisillä on taipumus luottaa tuttuihin henkilöihin ja henkilöihin, jotka näyttävät tutuilta.
  6. Valehtelu rehottaa. Kun vaalit lähestyvät, kosiskellaan äänestäjiä taas mitä ihmeellisimmillä tekaistuilla ja katteettomilla lupauksilla. Valitettavasti aika harva äänestäjä kyseenalaistaa tai haastaa näitä tyhjiä vaalilupauksia. 

Nämä samat ilmiöt toistuvat vaaleista aina toisiin vaaleihin. Äänestäjiä ohjaillaan sekä mahdollisesti syyllistetään, ehdokkaat ja puolueet syyttelevät toisiaan, kaikki ajavat ja toistavat vain omaa agendaansa ja suoranainen valehtelu rehottaa. Täydellisen farssin ainekset ovat kasassa. Erityisen surullista ja turhauttavaa asiassa on se, että vaalien jälkeen kaikki jatkuu kuitenkin enemmän tai vähemmän ennallaan. Ainoastaan valitus muuttaa muotoaan. Ennen vaaleja valitetaan sen hetkisestä tilanteesta ja halutaan muutosta. Vaalien jälkeen valitetaan siitä, että mikään ei ole muuttunut. Lähtökohtaisesti koko asetelma on absurdi, jos oletetaan asioiden kehittyvän ratkaisevasti erilaiseen suuntaan valitsemalla samoja ehdokkaita ja puolueita. Äänestysuskollisuus saattaakin olla muutosta hakevan yhteiskunnan suurin kehityksen este.

Blogin kirjoittaja on suoran demokratian kannalla.

Avainsanat: vaalit, ilmiöt, ohjailla

Yksilön äänestyskäyttäytymisestä ja valehtelusta ennen vaaleja voi lukea kahdesta aikaisemmasta blogistani.

Lisää:

https://saarahuhtasaari.vuodatus.net/lue/2018/01/gallupit-psykologia-ja-manipulointi

Lähteet:

Huhtasaari, S. (2018). Manipuloiva kieli. BoD.

Jacobs L. R. & Shapiro R.Y. (1995-1996). Presidental Manipulation of Polls and Public opinion: The Nixon administration and the pollsters. Politcal science quarterly. Vol.110. No.4, pp.519-538.  

Lench, H. C., Domsky, D., Smallman, R., & Darbor, K. E. (2015). Beliefs in moral luck: When and why blame hinges on luck. British Journal Of Psychology, 106(2), 272-287. doi:10.1111/bjop.12072

PsychologyToday (2017). The bandwagon effect. Haettu: https://www.psychologytoday.com/blog/stronger-the-broken-places/201708/the-bandwagon-effect

Vandello, J.A. & Goldschmied, N. & Richards, D.A.R. (2007). The Appeal of the Underdog. SageJournals. Haettu: http://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1177/0146167207307488

Wikipedia. Bradley effect. Haettu: https://en.wikipedia.org/wiki/Bradley_effect