Faktaa

Insesti on lähisukulaisten välistä sukupuolista kanssakäymistä. 

Uhrina on usein alle 18 vuotias ja tekijänä lapsen vanhempi tai vanhempaan rinnastettavissa oleva samassa taloudessa asuva henkilö. Useimmiten tekijä on isä, isäpuoli tai joku tuttu mies (tuttava). Insesti on yleisintä isän tai isäpuolen ja tyttären tai tytärpuolen välillä.

Suurin osa lasten seksuaalisesta hvväksikäytöstä on perheensisäistä ja kohdistuu varhaisnuoruuttaan eläviin tyttöihin ja poikiin. 

Lapsen ja hyväksikäytäjän valtasuhde on epäsuhtainen, johon liittyy usein salaisuuden ylläpito.

Vain pieni osa insestistä tulee ilmi (lapsi tai nuori ei uskalla kertoa siitä tai asia on perheen vaiettu salaisuus). 
 
Joskus insesti tulee esille vasta aikuisena vaikean masennuksen tai psyykkisen sairauden yhteydessä.

Insestikokemus ei häviä käsittelemättä.

Insestiä edeltää joskus jokin perhetilanteen muutos. 

Insestiperhe

Hyväksikäyttöä ilmenee kaikissa sosiaaliryhmien perheissä, mutta yleisempää se on perheissä, joissa perheenjäsenten roolit eivät ole selkeitä. Finkelhor & Baronin (1986) ja Setonin (2008) (mainittu Haapasalo, 2008) mukaan insestiperheille tunnusomaista on se, että biologinen isä usein puuttuu ja hyväksikäyttäjä on isäpuoli.  Insestiperheissä on usein alkoholinkäyttöä ja väkivaltaisuutta. 

Äiti
Äiti voi olla kuollut tai asuu erossa perheestään. Joskus taas äiti on luovuttanut seksuaalikumppanin roolinsa lapsilleen, tällaisessa tapauksessa äiti yleensä tietää insesmistä. Äidin ja pojan (tai tytön) välillä insesti on suhteellisen harvinaista. Tämä voi osaksi johtua siitä, että poikiin kohdistuva insesti voi jäädä helpommin piiloon kuin tyttöihin kohdistuvat teot. Miehet eivät halua paljastaa uhrikokemuksiaan yhtä usein naisiin verrattuna tai he eivät välttämättä tulkitse kokemuksiaan hyväksikäytöksi (Haapasalo, 2008). 

Isä
Insestiperheen isä on usein dominoiva, aggressiivinen, kärsii vaikeista persoonallisuuden kehityksen ongelmista ja psyykkisistä häiriöistä. 

Erilaisia insestityyppejä (eivät kuitenkaan täysin toisiaan poissulkevia)

1)    Syyllisyydentunne puuttuu. Tällainen henkilö tyydyttää seksuaaliset tarpeensa kenen kanssa tahansa tuntematta syyllisyyttä. Jos tyttäriä on perheessä useita, jokainen heistä joutuu todennäköisesti vuorollaan hyväksikäytön uhriksi. Pojatkin voivat joutua. Kyseessä on vakava perheen vuorovaikutuksen häiriö. Nämä miehet eivät itse ole kokeneet lapsena rakkautta ja turvallisuutta eivätkä ole saaneet mallia normaalisti toimivasta perhe-elämästä.
2)    Aikaisemman seksuaalisen kokemuksen toistaja. Tällainen hyväksikäyttäjä on kiinnittynyt seksuaalisesti johonkin aikaisempaan seksuaalisen tyydytyksen kohteeseen, lapseen tai nuoreen, jonka kanssa hänellä oli ensimmäinen seksuaalinen kokemus.
3)    Läheisyyden kaipuu. Tällainen henkilö hakee insestisuhteista läheisyyttä. Tällaisella hyväksikäyttäjällä on usein heikko itsetunto, ovat riippuvaisia miehiä, joilla estot pettää. Päihteidenkäyttö ja stressi voi johtaa tilapäiseen hyväksikättöön. Nämä hyväksikäyttäjät tuntevat syyllistyyttä teostaan ja eivät yleensä uusi tekoaan. 

Tutkimusten mukaan insestiin syyllistyneillä ei  yleensä ilmene lapsikohteista seksuaalista kiihottumista tai pedofiliaa kuin muilla hyväksikäyttäjillä (Seto, 2008, mainittu Haapasalo, 2008). 

Selityksiä insestille 

Tekijä voi olla älyllisesti heikko ja/tai hän voi kärsiä psyykkisistä häiriöistä.
 
Isän poissolo lapsen varhaisvuosina voi altistaa lapsen myöhemmälle hyväksikäytölle, edellyttäen, että muitakin riskitekijöitä on mukana. Normaalin isäsuhteen muodostuminen puuttuu.

Perheessä on vuorovaikutushäiriöitä ja hyväksikäyttäjällä lapseen kohdistunutta seksuaalisia taipumuksia.   

Opprtunistinen teko. Tekijältä puuttuu muut seksuaaliset kanavat  (Seto, 2008, mainittu Haapasalo, 2008).

Aikaisempi seksuaalisen hyväksikäytön kokemus. Monet hyväksikäyttäjät ovat itse kokeneet lapsena seksuaalista hyväksikäyttöä.
 
(osaksi psykopatiaa?)

Insestistä tuomitut, jotka uusivat tekonsa, saavat korkeampia psykopatiapistemääriä kuin ne, jotka eivät uusi rikosta (Kingston, Firestone, Wexler, & Brandford, 2008, mainittu Haapasalo, 2008).

Uhri

Insestistä voi lapsen näkökulmasta käsin tulla osa normaalia elämää (Haapasalo, 2008). On yksilöllistä, miten lapsi tai nuori reagoi seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Toiset oireilevat välittömästi, toiset taas kuukausien päästä ja jotkut vasta vuosien päästä hyväksitulon jälkeen ja osa seksuaalista hyväksikäyttöä kokeneista eivät oireile lainkaan. 

Mahdollisia oireita: aggressiota, ahdistusta, pelkotiloja, masennusta, painajaisia, regressiivistä käyttäytymistä, rikollista käyttäytymistä, syömishäiriötä, vetäytymistä normaalista toiminnasta, lisäksi myös syyllisyyden tunnetta, arvottomuutta, huonoa itsetuntoa, stressioireita (kuten post-traumaattista stressihäiriötä) ja yliseksualisoitunutta (ikään soopimatonta seksuaalista käyttäytymistä)  (Kendall-Tackett & Meyer Williams & Finkelhor, 1993).

Insestin pitkän aikavälin psykologisia jälkivaikutuksia: masennus, ahdistuneisuus,  tarve psykiatrislle sairaalahoidolle, huumeiden ja alkoholin käyttöä, itsetuhoisuutta, rajatilapersoonallisuus häiriöitä, somatisaatiohäiriöitä (Schetky 1990; Silverman, Reinherz, ja Giaconia 1996). Lisäksi löytyy oppimisvaikeutta, traumaperäistä stressihäiriötä, dissosaatiohäiriötä, konversioreaktioita, prostituutiota, uudelleen uhriksi joutumista, huonoa vanhemmuutta ja lisääntynyttä todennäköisyyttä sille, että itse on myöhemmin tekijä (Schetky 1990). 

Useimmat insestin uhreista kokevat hämmennystä, häpeäntunnetta ja voimattomuuden tunnetta. Häpeän ja syyllisyyden tunteesta tulee pysyvä osa uhrin identiteettiä (Haapasalo, 2008). Ennen kaikkea uhrit kokevat, että he ovat menettäneet lapsuutensa hyväksikäytön takia.

Huom!

Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö on aina rikos! Uhrille on hankittava joka kerta apua, koska insestikokemus ei häviä käsittelemättä (psykoterapiasta on ollut apua uhreille). 

Kaikilla lapsilla tulisi olla huoleton ja viaton lapsuus. Insestiuhreilla normaali lapsuus jää kokematta.  Lapset ovat insestisuhteissa täysin syyttömiä uhreja, mutta kantavat insestistä aiheutuneet negatiiviset seuraukset läpi elämän. Normaaliin elämään kiinni pääseminen on usein hankalaa ja usein uhrin koko loppuelämä on ainakin jossakin määrin pilalla. Insestiuhrin lapsuus on sekä rikottu että menetetty, vaikka lapsuuden tulisi olla parasta aikaa elämässä. Normaali lapsuus tulisi olla jokaisen lapsen perusoikeus!

Avainsanat: insesti, seksuaalinen hyväksikäyttö, insestiperhe

Lähteet:

Antikainen, I. (2008). Väkivalta lapsen elämässä –insesti ja siihen puuttuminen. Haettu: http://demo.seco.tkk.fi/tervesuomi/item/nn:305

Kendall-Tackett, K.A. & Meyer Williams, L. & Finkelhor, D. (1993). Impact og Sexual Abuse of Children: A Review and Synthesis of Recent Empirical Studies. Psychological Bulletin. Vol. 113, No 1, 164-180. Haettu: http://www.unh.edu/ccrc/pdf/VS69.pdf

Haapasalo, J. (2008). Kriminaalipsykologia. Jyväskylä: PS-kustannus. 

Schetky, D.H. (1990). A review of the literature on the long-term effects of childhood sexual abuse. In R.P. Kluft (Ed.), Incest-related syndromes of adult psychopathology (pp. 35-54). Washington, DC: American Psychiatric Press.

Silverman, A.B. & Reinherz, H.Z. & Giaconia, R.M. (1996). The Longterm Sequelae of Child and Adolescent Abuse: A Longitudinal Community Study. Child Abuse & Neglect, Vol. 20, No. 8, pp. 709-723. Haettu: http://www.universitypsychiatry.com/clientuploads/pes/Silverman_CAaN_1996_20_8_709.pdf