”Luonne on ihmisen kohtalo.” -Herakleitos

Käyttäytyminen on ajattelun seuraus, ainakin suurimmalta osin. Persoonallisuus  kuvastaa ihmisten uskomuksia, asenteita, tapoja ja käyttäytymismalleja. Persoonallisuus tekee ihmisestä ihmisen, mutta tietyt ajattelumallit voivat tehdä ihmisestä rikollisen. Jotkut rikoksentekopäätökset syntyvät epänormaaleista ajattelutavoista. Tutkijat ovat tunnistaneet tiettyjä käyttäytymis- ja ajattelumalleja, jotka voivat johtaa rikolliseen toimintaan. Näitä ovat muun muassa jatkuva valehtelu, empatian kyvyn puuttuminen, mustavalkoinen ajattelu ja muiden syyttäminen. Lisäksi rikolliset, joita on tutkittu, ovat osoittautuneet vastuuntunnottomiksi, intoleranteiksi ja he omaavat heikon itsekontrollin.

Eysenck on tutkinut vuosia sitä, että onko rikollisen käyttäytymisen ja persoonallisuuden välillä suhdetta. Eysenckin mukaan persoonallisuudella on kolme ulottavuutta: 1) Psykoottisuus. Tämä kuvaa ihmistä aggressiivisena, egosentrisenä ja impulsiivisena. 2) Neuroottisuus. Tämä kuvaa ihmistä, jolla on alhainen itsetunto, joka on ahdistunut ja hänen mielialansa vaihtelee erittäin voimakkaasti 3) Ekstrovertti, joka on yksi persoonallisuuden piirre. Tällainen henkilö on tunteikas, hallitseva ja vakuuttava. Suurin osa edellä mainituista ominaisuuksista, löytyy tutkituilta rikollisilta.

Persoonallisuuden piirteitä on tutkinut myös Cauffman. Hän teki tutkimuksensa Ruotsin vankiloissa käyttäen kyselylomakketta KSP (Karolinska Personalit Scales). Tutkimuksessa korkeita pistemääriä saatiin impulsiivisuudessa, tunnepyrkimyksen tavoittelussa, hermostuneisuudessa, sekä kognitiivisessa että sosiaalisessa ahdistuksessa, vihamielisyydessä ja aggressiivisuudessa. Lisäksi psykopatiaan liittyvät persoonallisuuspiirteet olivat yleisiä. Alhaisia pistemääriä saatiin sosialisoitumisessa.

Uudessa-Seelannissa Krueger et al., suorittivat kaksi tutkimusta, joissa he selvittivät persoonallisuusominaisuuksien ja rikollisuuden välistä suhdetta. Molemmissa tutkimuksissa tutkittavilla ilmeni affektiivista häiriötä, jolle on ominaista muun  muassa mielialan masentuneisuus, lisäksi tutkittavilla esiintyi sekä impulsiivista käyttäytymistä että vaikeuksia käyttäytymisen kontrolloimisessa.

Tutkimuksissa on käynyt myös ilmi, että esimerkiksi murhaajat kärsivät ahdistuksesta, psykopaattisista piirteistä, sekä heillä on alhainen älykkyysosamäärä, huono mielikuvitus ja heikko emotionaalinen kontrolli. Nuorisorikollisilla on havaittu heikkoa itsetuntoa, itsemääräämisoikeuden puutetta sekä antisosiaalisuutta. Lisäksi heiltä löytyy erilaisia neuroottisia piirteitä, kuten ahdistusta, ärtyneisyyttä ja vihamielisyyttä. Naispuoliset vangit kärsivät ahdistuneisuudesta, syyllisyydestä, epävarmuudesta ja alhaisesta itsetunnosta.

Intiassa tehdyssä tutkimuksessa tarkasteltiin myös persoonallisuuspiirteiden ja rikollisen käyttäytymisen välistä suhdetta. Tutkimuksessa tehtyjen havaintojen perusteella, voidaan todeta, että rikollisilla on taipumusta olla absoluuttisia, huolimattomia, tunteellisia, epävarmoja, valheellisia, huomiohakuisia sekä heillä on keskimääräistä alhaisempi älykkyysosamäärä. Tämä havainto on yhdenmukainen aikaisempien tutkimusten kanssa.

Yhteenvetona voidaan todeta, että rikollisten persoonallisuuspiirteitä ovat kognitiiviset vääristymät, aggressiivinen käyttäytyminen, heikko itsekontrolli sekä epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö.

Lopuksi

Henkilön rikollinen käyttäytyminen voidaan mahdollisesti ennakoida tiettyjen persoonallisuuspiirteiden mukaan. Ongelmana on kuitenkin se, että ihmisen käyttäytyminen ei ole suoraviivaista tiedettä. Toiset meistä hakemalla hakee riskialttiita tilanteita, kun taas toiset karttavat niitä. Ja emme yksinkertaisesti aina käyttäydy samalla tavalla. Lisäksi päällekkäisyyksiä ihmisten ominaisuuksien ja persoonallisuuksien välillä löytyy. Riskiarvioinnin pohjalta ihmisen käyttäytymistä voidaan mahdollisesti ennakoida ja siihen voidaan vaikuttaa, nopealla ja varhaisella puuttumisella, ennaltaehkäisevästi. Persoonallisuus (arkikielessä luonne) on ihmisen kohtalo, mutta kohtaloa voi muuttaa valinnoilla. Kuka tahansa voi syyllistyä rikokseen, mutta valinta loppukädessä on sinun.

Avainsanat: persoonallisuus, rikollinen käyttäytyminen,

Lähteet:

Eysenck, H.J. (2013). Crime and Personality. Routledge.

Paul, J. & Moore, K. (2012). Personality and trait Theories of Crime. Oxford University Press. Haettu: http://www.oxfordbibliographies.com/view/document/obo-9780195396607/obo-9780195396607-0100.xml

Sinha, S. (2016). Personality correlates of criminals: A comparative study between normal controls and criminals. Industrial Psychiatry Journal, 25(1): 41-6. Haettu: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5248419/