Rationalisointi on heikkojen, mutta näennäisesti uskottavien perustelujen käyttöä joko perustelemaan jotain mitä on vaikea hyväksyä tai vakuuttamaan meille, että asia ei loppujen lopuksi niin paha olekaan.

Rationalisoinnin dilemma on se, että joudumme turvautumaan valheisiin, jotta saavuttaisimme jotain, mutta samalla haluamme säilyttää käsityksen itsestämme rehellisenä henkilönä. Valhe ei tunnu valheelta, koska perustelemme itsellemme, miksi toimimme näin. 

Rationalisointi kyllä antaa meille yleensä varoituksen, jonka sujuvasti jätämme huomioimatta.

Miten rationalisoimme?

Tutkijat ovat löytäneet muutamia tapoja.

  1. Kognitiivinen dissonanssi. Itsensä vakuuttaminen.

Esimerkki 1: Henkilö, joka on saanut pakit, vakuuttaa itsellensä, että hän oli joka tapauksessa liian hyvä pakkien antajalle, ja itse asiassa hylkääminen on parasta mitä hänelle voi sattua, jopa siunaus, koska nyt hän voi lähteä etsimään enemmän sopivaa kumppania. Henkilö perustelee tällä tavalla vaikean asian itselleen.

  • Totuudesta ”en kelvannut hänelle” tulikin rationalisoinnin kautta olen liian hyvä hänelle”

Esimerkki 2: Henkilö, joka ei pääse haluamaansa oppilaitokseen, vakuuttelee itselleen, että joku haastattelijoista oli puolueellinen tai testi oli seksistinen ja että välivuoden ottaminen antaa arvokasta mahdollisuutta oppia enemmän, voi matkustaa ja nähdä maailmaa. Henkilö käyttää näitä rationalisointeja vähentääkseen ristiriitaisia uskomuksia, jotka tuovat psykologista epämukavuutta.

  • Totuus: Henkilön kyvyt eivät riittäneet.” Rationalisointi: ”kyvyt riittävät, mutta ulkopuolisten syiden johdosta minua ei valittu.”

Esimerkki 3: Uskonnollinen johtaja ennustaa maailman loppuvan tiettynä ajankohtana. Kun profetia epäonnistuu ja maailman loppua ei tulekaan kyseisenä ajankohtana, niin suurin osa yhteisön jäsenistä selittää asian itselleen usealla eri tavalla.

  • Fakta: ”Maailman loppua ei tullut kyseisenä päivänä.” Rationalisointi: Maailmanloppua ei tullut, koska uskomme on niin vahva, ja se pelasti maailman”

Esimerkki 4. Tupakoitsijat usein vähättelevät tai kieltävät todisteet tupakoinnin vaaroista. He myös vakuuttelevat itselleen, että he ovat järkeviä ja kohtuullisia ihmisiä, jotka tupakoivat kohtuudella verrattuna ketjutupakoitsijoihin, jotka ovat suuremmassa riskiryhmässä sairastua mm. keuhkosyöpään.

  • Totuus: ”Henkilö on riippuvainen nikotiinistä. Tupakka tappaa.” Rationalisointi: ”tupakka rauhoittaa minua ja lepuuttaa hermojani tiukoissa tilanteissa. Lisäksi haluan nauttia elämästäni, koska joka tapauksessa me kaikki kuolemme jonakin päivänä. ”
  1. Altruistinen, epäitsekäs valhe.

Esimerkki 5. Henkilön puoliso on viimeisillään raskaana ja pyytää mielipidettä ulkonäöstään. Henkilö ei halua loukata toisen tunteita ja yleensä kaunistelee totuutta, totuutta kaunistelemalla myös vältetään mahdolliset ristiriidat.

  • Totuus: Henkilön mielestä puoliso näyttää lihavalta, mutta ei halua loukata toista ja toteaakin altruistisen valheen kautta ”Näytät upealta, suorastaan säteilet!”
  1.  Moraalinen oikeus. Henkilön kyky perustella moraalitonta toimintaa moraaliseksi.

Esimerkki 6. Sairaalassa työskentelevä henkilö ottaa työpaikaltaan sairaalatarvikkeita. Määrä on niin pieni, ettei se näy missään. Henkilö kokee, ettei tavaran ottaminen vahingoita ketään, eli se on ihan ok. Ihminen puolustaa itseään usein selittämällä, että heidän kyseenalainen teko tai toiminta ei ole vahingoittanut muita. Lisäksi kaikki muutkin tekevät näin.

  • Totuus: Henkilö varasti. Mutta Rationalisoi: Määrä on niin pieni, ettei sitä voi laskea varastamiseksi, eikä se ole keneltäkään mitään pois. En ole ainoa, joka tekee näin.

4) Korvaaminen tai sovitus. Korvaaminen ja sovittelu viittaa toisen henkilön moraalittomaan käyttäytymiseen oikeuttaakseen oman kyseenalaisen käyttäytymisen.

Esimerkki 7. Henkilö varastaa rahaa yrityksestä, jossa hän työskentelee, koska kokee olevansa riistokapitalistisen yrityksen alipalkattu työntekijä.

  • Totuus: Henkilö varasti, mutta rationalisoi tekoaan: ”Ahne työnantaja käyttää minua hyväkseen, yritys on minulle tämän velkaa, minä ansaitsen tämän”

Pohdintaa

Ihmiset eivät ole järkeviä vaan he järkeistävät asioita. Järkeistäminen on usein helpompaa kun on tietämätön negatiivisista seuraamuksista, vaikka kyseinen tietämättömyys on tarkoituksellista ja itse edistettyä. Rationalisointi muuttaa ihmistä, pikku hiljaa, huomaamattomasti. Esimerkiksi henkilö, joka perustelee itselleen varastamisen ja onnistuu siinä, niin seuraavalla kerralla varastaminen on vielä helpompaa. Valehtelu muuttaa aivojamme. 

Itsensä vakuuttaminen, tekojen puolustaminen, muiden syyttely tai itsensä puolustaminen sillä, että kaikki muutkin tekevät näin, ei tuo vapautusta. Ja jos valehtelet valehtelijalle, olet myös itse valehtelija. Kaksi väärää ei tee yhtä oikeaa. Vaikka olemmekin vain ihmisiä, niin se ei oikeuta meitä käyttäytymään miten tahansa. Olemme vastuussa kaikista tekemistämme valinnoista.

”Rationalisointi on prosessi, jossa ei ymmärretä todellisuutta, vaan yritys sovittaa  todellisuus yksilön tunteisiin. " - Ayn Rand

Lisää aiheesta: https://saarahuhtasaari.vuodatus.net/lue/2015/12/valkokaulusrikolliset-ja-rationalisointi

Avainsanat: rationalisointi, valehtelu, kognitiivinen dissonanssi

Lähteet& viitteet

Lähteet:

Burton, N. (2012). Self-Deception I: Rationalization. Psychology Today. Haettu: https://www.psychologytoday.com/blog/hide-and-seek/201203/self-deception-i-rationalization

LeedsBusiness School (2014). How Do you Rationalize your little White Lies? Haettu: http://www.colorado.edu/business/CESR/2014/11/18/how-do-you-rationalize-your-little-white-lies

McLeod, S. (2008). Cognitive dissonance. Haettu: https://www.simplypsychology.org/cognitive-dissonance.html

PsychCentral (n.d). Rationalization. Haettu: https://psychcentral.com/encyclopedia/rationalization/