Muutaman viikon päästä Suomessa pidetään presidentinvaalit. Sitä ennen on ehditty julkaista jo monia mielipidemittauksia, joissa on tarkasteltu ehdokkaiden kannatusta ja kannatuksen kehitystä. Mutta kuvastavatko nämä gallupit yleistä mielipidettä ja äänestysaikomusta? Vai onko niillä myös rooli mielipiteiden ja asenteiden muotoilemisessa?

Walter & Lippmann (mainittu Jacobs & Shapiro, 1996) ym. ovat väittäneet, että mielipidemittaukset ovat pelkästään väline julkisen mielipiteen manipuloinnissa. Lisäksi monen muun asiantuntijan vastaus siihen, että kannattaisiko meidän luottaa gallupeihin, on varauksellinen EI!

 Miksi?  

  1. Gallupit ovat politiikan välineitä

Mielipidemittausten avulla pyritään tietoisesti vaikuttamaan politiikan prosesseihin ja lopputulemalle. Pahimmassa tapauksessa gallupeja teetetään tukemaan jotakin tiettyä poliittista tavoitetta, esimerkiksi tiettyjä tuloksia joko korostetaan tai vähätellään jonkin puoleen tai ehdokkaan hyväksi.

Esimerkiksi tiedotusvälineet nostavat esiin yhden kandidaatin, joka saa enemmän julkisuutta verrattuna muihin. Yleensä media nostaa kandidaatin, joka on saanut eniten kannatusta, joka on johdossa. Tästä seuraa se, että kyseinen kandidaatti saa yhä enemmän tunnettavuutta ja ylimääräistä kannatusta seuraavaankin gallupiin

  1. Ryhmäpaine ja ”Voittajan vankkurit”- ilmiö

Jos gallupit osoittavat, että suurin osa ihmisistä suosii jotain tiettyä puoluetta tai ehdokasta, se antaa äänestäjälle kuvan, että muut ehdokkaat ovat vähäpätöisempiä ja tämä tietty ehdokas mahdollisesti jopa syrjäyttää muut ehdokkaat. Ja heitä, jotka ovat eri mieltä valtavirran kanssa, helposti painostetaan, heidän mielipiteitään pidetään epäsuosittuina, virheellisinä ja jopa merkityksettöminä. Tässä on kyse ryhmäpaineesta, jonka tarkoituksena on saada henkilön käyttäytyminen, ajattelu ja arvomaailma vastaamaan ryhmän odotuksia. Ryhmäpaineen alla vallitsee ajattelumuoto, että  ”kaikki muutkin tekevät (äänestävät) niin”.

”Voittajan vankkurit”-ilmiö on psykologinen ilmiö (englanniksi ”bandwagon effect”), jossa ihmiset haluavat olla voittajan puolella. Tämä ilmiö näkyy erityisesti kaksivaiheisissa vaaleissa. Ennakkosuosikilla on selkeä etulyöntiasema. Ilmiössä äänestäjät siirtyvät todennäköisesti voittajan puolelle, koska he kokevat, että häviäjälle annettu ääni menee hukkaan. Bandwagon effect-ilmiötä ei kuitenkaan ole kyetty takuuvarmaksi osoittamaan. Eli kyseinen ilmiö ei välttämättä toimi joka tilanteessa.

  1. Media ja toimittajat ovat erehtyväisiä ja mahdollisesti antavat väärää tietoa.

Media pyrkii lisäämään vaalien kiinnostavuutta ja lehtiensä lukuarvoa tilaamalla, teettämällä ja julkaisemalla mielipidetiedusteluja. Näin he myös itse saavat voimakasta julkisuutta. Mutta onko mielipidetiedustelujen julkaisulla tarkoitus välittää omia näkemyksiä ja harjoittaa markkinointitekniikkaa vastakkaisten näkemysten suhteen? 

Henkilökohtainen kokemus, hekilökohtaiset uskomukset, ja toiveajattelu vaikuttavat toimittajien kirjoituksiin. Toimittajatkin ovat vain ihmisiä ja siten subjektiivisuuteen taipuvaisia eli eivät täysin ja ehdottoman puolueettomia. Lisäksi media tarjoaa meille usein tietoa, joka on linjassa sen kanssa, mitä media haluaa meidän kuulevan/tietävän. Ja me kiinnitämme huomiota ja kuulemme vain sitä, mitä haluammekin kuulla. Lisäksi olemme vakuuttuneita siitä, että se mitä meille kerrotaan, on totta.

  1. Gallupien tutkimusmenetelmässä on tilastollisia ongelmia

Mielipidetiedustelun tutkimusmenetelmässä on tilastollisia ongelmia, ja sen takia tuloksia ei voida pitää täysin luotettavina. Ongelmana on usein ulkoinen luotettavuus eli validiteetti. Edustavan otoksen saaminen on vaikeaa ja otannasta tulee sen vuoksi vino. Pienissä otoksissa tai pienelle kohderyhmälle suunnatut otokset voivat niin ikään vääristää tuloksia.   Tulokset voivat vääristyä myös epätoivotun mittausvirheen tai tarkoitushakuisen manipuloinnin kautta.  Lisäksi lopputulokseen voi vaikuttaa kysymysten muotoilu, tai kysymysten esittäminen, joko negatiivisessa tai positiivisessa sävyssä. Virhemarginaali tulisi ilmoittaa tulosten yhteydessä. Jos puoluekannatuksen muutos on suurta, niin mielipidetiedusteluihin sovelletaan korjauskerrointa, joka huomioi aikaisempien vaalien äänestyskäyttäytymisen, tämä kuitenkin ennustaa heikosti vaalitulosta.

  1. Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa

Asiat muuttuvat. Ihmiset muuttuvat. Henkilö saattaa esimerkiksi mielipidekyselyssä antaa yhden ehdokkaan nimen, ja kuitenkin äänestyskopin suojissa äänestää aivan toista ehdokasta.  Mielipidekyselyt ovat tarkempia, mitä lähempänä kysyttävä asia on. Mutta ylipäätänsä tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa ja sen takia lukijoiden tulisi suhtautua kriittisesti erityisesti otsikoihin, jotka kertovat meille, mitä tulevaisuudessa mahdollisesti tapahtuu.

Lopputulos

Gallupit ovat politiikan välineitä. Ne manipuloivat äänestäjiä. Lehdistö pyrkii lisäämään vaalien kiinnostavuutta ja omaa lukuarvokkuttaan. Puolueet pyrkivät osoittamaan olevansa suosittuja. Gallupit ajavat omaa agendaansa. Niiden perustavalaatuisena ongelmana on se, että niissä on systemaattisia ongelmia, ne ovat usein vääristyneitä, epäluotettavia ja suosivat usein vain tiettyä nimenomaista agendaa.

Pohdintaa

Gallupeille ei pitäisi antaa kovinkaan suurta painoarvoa, koska ne ovat usein puutteellisesti suunniteltuja, suoritettuja ja analysoituja. Lisäksi mielipidetiedustelu ei ole mikään ennuste. Koska ei löydy täysin objektiivisia robotteja, jotka kysyisivät 100%:sesti  neutraaleja kysymyksiä ja olisivat 100%:sesti puolueettomia, niin gallupeihin kannattaa suhtautua tietyllä varauksella ja kriittisesti.

Teorian testausta; itse en muista milloin viimeksi valtamedia olisi julkaissut gallup –tutkimuksen, jossa kysymysten perusasettelu tukisi perinteisten konservatiivisten arvojen säilyttämistä.

Avainsanat: gallupit, mielipidekyselyt, media, toimittajat, voittajan vankkurit, ryhmäpaine, manipulointi, valehtelu

Lähde:

Jacobs L. R. & Shapiro R.Y. (1995-1996). Presidental Manipulation of Polls and Public opinion: The Nixon administration and the pollsters. Politcal science quarterly. Vol.110. No.4, pp.519-538.  

TheFederalist (2015). How polls manipulate voters -no matter the results. Haettu: http://thefederalist.com/2015/12/28/how-polls-manipulate-voters-no-matter-the-results/

TheGuardian (2016). Don’t trust the polls: the systematic issues that make voter surveys unreliable. Haettu: https://www.theguardian.com/us-news/datablog/2016/jan/27/dont-trust-the-polls-the-systemic-issues-that-make-voter-surveys-unreliable

TheGuardian (2016). Don’t trust the polls the systemic issues that make voter survey unreliable. Haettu: https://www.theguardian.com/us-news/datablog/2016/jan/27/dont-trust-the-polls-the-systemic-issues-that-make-voter-surveys-unreliable

PsychologyToday (2017). The bandwagon effect. The  Haettu: https://www.psychologytoday.com/blog/stronger-the-broken-places/201708/the-bandwagon-effect