tiistai, 8. toukokuu 2018

Nainen sarjamurhaajana

Naiset muodostavat vähintään 15% kaikista sarjamurhaajista. Naispuolisten ja miespuolisten sarjamurhaajien välillä on merkittäviä eroja:

  1. Motiivit. Naispuolisten sarjamurhaajien motiivit eroavat huomattavasti verrattuna miespuolisiin sarjamurhaajiin. Miespuolisten sarjamurhaajien ensisijainen motiivi on yleensä seksuaalinen, kun taas naispuoliset sarjamurhaajat tappavat saadakseen valtaa ja taloudellista hyötyä. Useimmat naispuoliset sarjamurhaajat ovat olleet mukana ennen murhaamista, varkauksissa, petoksissa tai kavalluksissa. Seksuaaliset tai sadistiset motiivit ovat äärimmäisen harvinaisia naispuolisten sarjamurhaajien keskuudessa. Ja niillä naisilla, joilla tällaisia seksuaalisia tai sadistisia motiiveja on, kärsivät erittäin harvoin psykoottisista piirteistä ja lapsuusajan väärinkäytöksistä verrattuna miehiin. Joskus motiivina voi olla myös huomion tai myötätunnon hakeminen. Evoluutiopsykologia selittää motiiveja niin, että naiset tappavat rajoitetun lisääntymispotentiaalin vuoksi eli voimavarojen ja palkkion turvaamiseksi, kun taas miehet todennäköisesti etsivät mahdollisimman monta seksuaalista mahdollisuutta.
  2. Apukeino/ välikeino. Naiset käyttävät murhaa välikeinona paremman elämän tavoitteluun, oli sitten kyseessä valta, jokin etuus tai mukavuus. Joskus nainen murhaa koston vuoksi.
  3. Sukupuolen hyödyntäminen. Naispuoliset sarjamurhaajat käyttävät naiseutta (naisvetovoimaa) hyväkseen.
  4. Tekotapa. Pragmaattinen lähestymistapa. Miehillä intohimo toimii usein laukaisevana tekijänä, ja tekotapaan liittyy usein sadismia ja väkivaltaa, kun taas naiset pyrkivät käytännönläheisempään lähestymistapaan, jossa he käyttävät, hiljaisempia, peiteltyjä tai matalan profiilin omaavia menetelmiä murhan yrityksessä, kuten myrkytys (yksi suosituimmista valinnoista). Muita murhamenetelmiä ovat olleet ampuminen, puukottaminen, tukehduttaminen ja hukuttaminen.
  5. Uhreina usein tutut tai läheiset. Useimmat naispuoliset tappajat tuntevat uhrinsa, he harvoin hakevat uhrejaan julkisilta paikoilta, toisin kuin miespuoliset kolleegansa, jotka yleensä tavoittelevat ja tappavat tuntemattomia uhreja. Enemmistö naisista, jotka ovat vangittuna murhasta, ovat tappaneet joko miehensä, poikaystävänsä tai lapsensa. Naiset pyrkivät tappaamaan henkilöitä, jotka ovat emotionaalisesti ja fyysisesti heitä lähellä, kuten ystävät, perheenjäsenet, työkaverit ja tuttavat sekä vanhukset.

Aivot. Aivojen kuvantamistutkimukset ovat löytäneet eroja murhaajien ja tavallisten ihmisten aivojen välillä. Sarjamurhaajilla on muun muassa epätavallinen aivojen rakenne, aivoissa on niin kutsuttua harmaata ainetta vähemmän kuin muilla. Aivotoiminnassa on myös havaittu poikkeavuuksia, esimerkiksi tietyllä aivokuoren alueella on alhaisempaa aktivisuutta ja lisäksi sarjamurhaajien aivoissa on löydetty yksi ylimääräinen kromosomi. Mutta näistä löydöksistä huolimatta, emme edelleenkään tiedä tarpeeksi mitä sarjamurhaajan aivoissa liikkuu, profilointiyrityksissä emme voi ennustaa varmuudella onko henkilö sarjamurhaaja vai ei.

Profiili. Keskimääräinen profiili (Yhdysvalloissa) on yllättävän samanlainen; naissarjamurhaaja on usein nuori, keskiluokkainen nainen. Hän on naimisissa oleva kristitty ja työskentelee ihmisten parissa, usein hoitoalalla (terveydenhoito, lastenhoitoalat) tai opetustyössä. Tämä asetelma antaa tappajalle helpon pääsyn haavoittuville uhreille. Poikkeuksiakin löytyy esimerkiksi prostituoitu Aileen Wuornos, joka tappoi 7 miestä Floridassa vuosina 1989 ja 1990, on yksi poikkeus naispuolisten sarjamurhaajien tyypillisestä profiilista. Wuornos tappoi julkisilla paikoilla, surmasi ventovieraita ja tappoi henkilökohtaisen tyydytyksen vuoksi (kostonhimo). Lisäksi Wuornos käytti asetta, mikä on epätyypillistä naispuoliselle sarjamurhaajalle.

Naiset ”parempia” kuin miehet? Keskimääräisesti naispuolinen sarjamurhaaja murhaa paljon pidempään kuin mies. Tämä johtuu siitä, että naiset käyttävät hiljaisempia menetelmiä (myrkky, huumeet, tukahduttaminen), ja he tappavat lähipiiriään, ja tämän seurauksena heidän ”tappouransa” kestää paljon pidempään verrattuna miehiin. Naisilla ”ura” kestää keskimäärin  8-11 vuotta, kun taas miehillä keskimääräisesti 2 vuotta.

Suomessa. Ensimmäiseksi naissarjamurhaajaksi on luonnehdittu hoitaja Aino Nykopp-Koski. Hänet tuomittiin syylliseksi vuonna 2012 viiteen murhaan, kuuteen murhan yritykseen, kahteen törkeään pahoinpitelyyn sekä huumausainerikoksiin ja varkauksiin. Hän murhasi 77-92-vuotiaat potilaansa eri sairaaloissa ja hoitokodeissa vuosien 2004 ja 2009 välisenä aikana. Nykopp-Koski oli ollut vanhuksen hoitajana muutaman kuukauden ajan. Hän oli myrkyttänyt vanhuksen sekoittamalla lääkettä tämän jogurttiin. Tutkinnassa selvisi, että myös aiemmat uhrit oli tapettu tai yritetty tappaa lääkeaineilla.

Lopuksi

Vaikkakin naiset edustavat sarjamurhaajien vähemmistöä, ovat he selkeästi haasteellisempi ryhmä virkavallalle käyttämiensä keinojen vuoksi. Kylmän viileä logiikka, tekojen matala profiili ja uhrien valikoituminen lähipiiristä leimaa naispuolisen sarjamurhaajan profiilia. Älä aliarvioi petollista naista.

Aiheesen liityvää: https://saarahuhtasaari.vuodatus.net/lue/2017/04/rikollisten-ja-ei-rikollisten-seka-terroristien-aivoissa-on-eroja

Lähteet:

Cahill, M. (2015). Researchers Compared Male And Female Serial Killers- What They Found Is Schocking. Viralnova. Haettu: http://www.viralnova.com/traits-of-serial-killers/

Harrison, M.A. & Murphy, E.A. & Ho, L.Y. & Bowers, T.G. & Flaherty, C.V. (2015). Female serialkillers in the United States: means, motives, and makings.The Journal of Forensic Psychiatry & Psychology .Volume 26, 2015 - Issue 3 Pages 383-406. Haettu: http://www.tandfonline.com/doi/ref/10.1080/14789949.2015.1007516?scroll=top

Iltalehti (2016). He ovat Suomen vaarallisimmat naiset. Haettu: http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016081222088078_uu.shtml

Farell, A.L. & Keppel, R.D. & Titterington, V.B. (2013). Testing Existing Classifications of Serial Murder Considering Gender: An Exploratory Analysis of Solo Female Serial Murderers. International Journal of Psychology.  Volume 10, Issue 3, Pages 268–288. Haettu: http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/jip.1392/abstract

Popular Science (2016).Can Your Genes Make You Kill.  Haettu: https://www.popsci.com/can-your-genes-make-you-kill

Psychology Today (2015). Why Some Women Kill Again and Again.Female killers are rarely driven by sexual sadism like men. Haettu: https://www.psychologytoday.com/blog/wicked-deeds/201501/why-some-women-kill-again-and-again

Psychology Today (2017). Serial Killers. Haettu: https://www.psychologytoday.com/blog/the-human-equation/201701/serial-killers-in-2016

Psychology Today (2015). Female Serial Killers Are No Myth. Some women kill repeatedly for revenge, profit or pleasure. Haettu: https://www.psychologytoday.com/blog/wicked-deeds/201511/female-serial-killers-are-no-myth

Psychology Today (2012). Female Serial Killers. Silent But Deadly. Haettu: https://www.psychologytoday.com/blog/the-human-equation/201205/female-serial-killers

Raine, A. (2013). The Anatomy of Violence. The Biological Roots of Crime. Vintage Books. New York.

perjantai, 13. huhtikuu 2018

Media ja valehtelu

”If you don’t read the newspapers you are uninformed. If you do read them you are misinformed.”- Mark Twain

Media vaikenee, vääristää, manipuloi kuvilla, jättää kertomatta, antaa vääriä tietoja, vedättää ja kohauttaa. Vastakkainasettelu ja suuret tunteet myyvät. Useat uutiset ovat määrätietoisesti kohdistettu vaikuttamaan ajatteluumme. Luonnollisesti tarvitaan myös useita toistoja. Medialla on valtaa. Media yrittää manipuloida sekoittamalla tuotetun sisällön asiantuntemuksen kanssa. Media hämää sinua venytetyillä ja väitetyillä tosiseikoilla tai tilastotiedoilla. Täysin objektiivista mediaa ei ole olemassakaan, useamman jutun takana on jonkin intressin ajaminen.

Huomionhakuinen media. Uutisten tarkoituksena on kiinnittää huomiomme, joukkotiedotusvälineet päättävät, mitä he pitävät kannattavana uutisena ja mitä ei. Uutiset eivät välttämättä määräydy asiasisältönsä tai yhteiskunnallisen painoarvonsa ansiosta, vaan uutinen, joka myy parhaiten, nostetaan otsikoihin. Huomioarvon aikaansaamiseksi, valhe voittaa usein totuuden. Tosin ero „totuuden“ ja valheen välillä, ei ole niin yksinkertainen. Molemmissa on lukemattomia muunnelmia ja vivahteita. Suurin ero näiden kahden välillä on se, että valehtelu on helppoa, mutta tosiasioiden löytäminen vaatii kovaa työtä. Luhmanin mukaan joukkotiedotusvälineiden ongelma on se, että totuuden ja valheen ero ei ole välttämätöntä, toisin kuin esimerkiksi tieteellisessä järjestelmissä, joissa todentaminen on elintärkeää. Massamedia ei perustu siis totuuden etsimiseen, vaan se perustuu huomiohakuisuuteen.

Tosiasioiden kieltäminen. Media jättää tosiasiat huomioimatta. Esimerkiksi Suomessa valtamedia suhtautuu myönteisesti maahanmuuttoon ja monikulttuurisuuteen. Ongelmana on se, että media antaa valtaosin positiivisen kuvan kyseisestä asioista ja negatiiviset puolet kuten maahanmuuttoon liittyvät ongelmat jätetään käsittelemättä tai niitä vähätellään. Asian objektiivinen käsittely ja uutisoiminen edellyttäisi siihen kohdistuvien etujen ja haittojen arviointia ennakkoluulottomasti kaikista näkökulmista.

Tapahtumaa ei uutisoida mediassa. Media vaikenee; ”jos sitä ei ole uutisissa, sitä ei ole tapahtunut”. Lehdistö ei välitä tietoa tapahtumasta tai välittää tietoa minimalistisesti. Jos meillä ei ole tietoa tapahtumista, emme pysty saamaan selville, mitä on meneillään.

Vuosi 1994 ja Ruandan sisällissota. Kaksi alueen suurinta etnistä ryhmää aloitti toistensa tappamisen, josta seurasi kansanmurha. Ensimmäisen kansanmurhaviikon aikana Euroopan lehdistö ei välittänyt tietoa tapahtumasta joten kukaan ei tiennyt murhista, vasta toisen viikon aikana lehdistö raportoi tapahtumista, ja tämän seurauksena Ruanda sai apua Euroopalta kansanmurhan lopettamiseksi.

Vääristävät mielikuvat. Media käyttää hämärtäviä otsikoita ja vääristää mielikuvia.

MTV.fi julkaisi (4.4.2018) kirjoituksen otsikolla: ”Historiallinen hetki koitti: Isä synnytti ensimmäistä kertaa Suomessa.”(https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/lm-historiallinen-hetki-koitti-isa-synnytti-ensimmaista-kertaa-suomessa/6844302#gs.5==xOe4). Kyseinen otsikko hämärtää sen tosiseikan, että vain nainen voi synnyttää.  Biologisen sukupuolen mukaan, henkilö on joko hedelmöittyvä tai hedelmöittävä. Miehellä ei voi olla naisen sukupuoli- ja synnytyselimiä. Lisäksi raskauden kulku vaatii naishormoneja.

Media harhauttaa. Mitä isommat kohumissi/-poliitikko- ja ei-asiasisältöiset otsikot, sitä todennäköisemmin olennaista uutisoitavaa löytyy sivuotsikoista, kuten huomiota herättämättömistä ja asiasävyisesti otsikoiduista artikkeleista, sivulauseista ja pienellä printillä kirjoitetuista ”piilotetuista” asioista. Harhautuksen tarkoituksena on legitimoida subjektiivisuus sekä osatotuuden kertominen. Tyypillistä harhauttamista on myös tilastojen ja asiantuntijamielipiteiden julkaiseminen asiayhteydestä irrallisena. Oikeanlaisella kysymyksen asettelulla staattisen/erillisen tilaston tai asiantuntijalausunnon saa näyttämään jossain määrin uutisoitavan asian argumentointia tukevalta ja asiaankuuluvalta. Turhaan ei sanota: ”vale, emävale, tilastot.”

Helsingin Sanomissa oli uutinen pääkaupunkiseudun rikostilastoista (2015), otsikolla: ”Turvapaikanhakijoiden määrä ei juuri näy rikostilastoissa!” (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002882845.html), mutta poliisin tiedotteessa raiskausrikoksiin ulkomaalaistaustaisiin henkilöihin liittyvät raiskausepäilyjen määrä oli kasvanut 116 % (https://www.poliisi.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/intermin/embeds/polisenaxwwwstructure/44028_HPL_Ulkomaan_kansalaisten_osuus_2015_3_.pdf?37e048249328d388)

Sosiaalinen media. Valhe leviää nopeammin ja on pitkäkestoisempi sosiaalisessa mediassa kuin totuus. Ihmiset ovat herkempiä toistamaan väärää tietoa kuin oikeaa. Vosough kollegoidensa kanssa tekemässä raportissaan tutkivat 126 000 tarinaa, joita seurasi noin 3 miljoonaa ihmistä yli 4,5 miljoonaa kertaa. Tutkimusryhmä havaitsi, että valheelliset uutiset olivat 70 prosenttia todennäköisemmin “uudelleen twiitattuja” kuin todelliset tarinat. Totuuden leviämiseen kesti kuusi kertaa kauemmin kuin valheellisen tiedon leviämiseen, jotta se saavutti 1500 ihmistä. Myös tarkastelu Twitterissä osoitti, että ”vääriä” uutisia uudelleen twiitattiin useammin kuin todellisia uutisia.

Sensuuri. Valtamedian uusi strategia on sensuroiminen. Kansalaiskeskustelujen rajoittamisesta on tullut uusi normi. Muutama mediataho on jo poistanut nettikommentoinnin kokonaan tarjonnastaan. Avoimen keskustelun on väitetty uhkaavan demokratiaa, mutta eikö demokratia ole ennen kaikkea avointa keskustelua?

Vaihtoehtomedia. Myös vastakohta tai valemediaksi kutsuttu media on vaihtoehto perinteiselle valtamedialle, jossa julkaistaan vaihtoehtoista tietoa. Valtamedian mukaan vaihtoehtoinen media ei toimi journalistisin periaatteiden mukaisesti ja vääristelee faktoja, kun taas vaihtoehtomedia kritisoi valtamediaa jatkuvasta totuuden muuntelusta. Kumpi on oikeassa ja kumpi valehtelee? Vai valehteleeko molemmat? Ei voi olla niin, että maailmaan mahtuu vain yksi totuus kerrallaan ja muut mielipiteet ovat trollausta. Onneksi tosiasiat pysyvät tosiasioina ja niiden paikkansapitävyys tulee voida tarkistaa niin valtamedian kuin vaihtoehtoisen median toimesta.

Mediassa esiintyneet valheet vaikuttavat meihin

Länsi-Australian yliopiston tutkimuksessa psykologit havaitsivat, että ihmiset uskovat helpommin valheelliseen tai väärään tietoon, koska siihen uskominen vie vähemmän aivokapasiteettia. Tietojen hylkääminen vaatii kognitiivista työtä eli on paljon haastavampaa olla uskomatta tarjolla olevaa tietoa. Lisäksi jos aihe ei ole lukijalle tärkeä tai hänellä on muitakin asioita mielessäsi, tulee hän todennäköisesti harhaanjohdetuksi, koska jatkuva tietotulva kuormittaa aivoja henkisesti niin paljon, että aivot antavat periksi. Tätä kutsutaan kognitiiviseksi ylikuormaksi, joka tarkoittaa sitä, että aivojen kognitiiviset voimavarat ovat ylikuormitettuja ja koska valheen tunnistaminen on haastavaa työtä, aivomme ei voi käsitellä kuin vain tietyn määrän uutisia. Toisin sanoen kun joka puolelta tulee niin paljon erilaisia uutisia, aivomme jossain vaiheessa pysähtyvät ja luovuttavat. Ja oletus tässä vaiheessa on siis se, että kaikki on “totuutta“.

Ja vaikka epäilisimme uutisen luotettavuutta, kiinnitämme todennäköisesti huomioita valheen etsimisen sijasta siihen, ovatko tiedot sopivia muiden asioiden kanssa, joihin uskomme. Ovatko ne linjassa sen kanssa, mitä haluamme kuulla? Ketkä kaikki uskovat siihen? Sopiiko tieto poliittiseen, uskonnolliseen tai sosiaaliseen näkemykseemme? On todettu, että henkilökohtainen maailmankatsomus voi olla erityisen vaikea este ylittää tiedon omaksumisessa.

Lisäksi media harjoittaa toistoja, ja toistot vastaavasti vaikuttavat meihin. Jos kuulemme jonkun asian tai tiedon riittävän usein, alamme uskoa siihen, olipa se totta tai ei. Vuonna 2015 tehdyssä tutkimuksessa, tutkijat osoittivat, että jos ihmiset toistivat tiettyä lausetta riittävän monta kertaa, alkoi toistettu asia näyttämään todelta.

Lopuksi

Valehtelu yhteiskunnassamme on rutiininomainen tapa kommunikoida ihmisten kesken. Media on rehellinen, niin kauan kuin julkaistavat asiat ja uutiset ovat linjassa sen kanssa, mitä media haluaa meidän kuulevan. On tärkeä tiedostaa että media ajaa aina agendaa, poliittista tai ideologista. Ihmisyys ja subjektiivisuus käyvät käsi kädessä. Ja vaikka media haluaa meidän uskovan, että se edustaa asiantuntemusta kaikilla aloilla, on tämä käytännössä mahdottomuus. Median ensisijainen tavoite on huomion herättäminen, katsojalukujen tai levikin kasvattaminen, ei totuuden etsiminen.

Avainsanat: valehtelu, media

Lähteet:

Lewandowsky, S. & Ecker, U.K.H. & Seifert, C.M. & Schwarz, N. & Cook, J. (2012). Misinformation and Its Correction. Haettu: http://journals.sagepub.com/doi/full/10.1177/1529100612451018

Huhtasaari, S. (2017). Venyvä totuus. Illuusio rehellisyydestä ja monogamiasta. Kustantaja: Bod

Mielen ihmeet. Manipuloiva media. Haettu:https://mielenihmeet.fi/manipuloiva-media/

NBC News (2018). Fake News. Lies spread faster on social than truth does. Haettu: https://www.nbcnews.com/health/health-news/fake-news-lies-spread-faster-social-media-truth-does-n854896

keskiviikko, 14. maaliskuu 2018

Oman edun tavoittelu –tarina kuolinpesän tyhjennyksestä ja verojen välttämisestä

Perintöverorikoksesta kiinnijäämisen mahdollisuudet ovat Suomessa minimaaliset, etenkin jos rikoksentekijä on tarpeeksi ahne ja röyhkeä, aloittaa pesän järjestelmällisen putsauksen tarpeeksi ajoissa, hankkii ja käyttää ”asiantuntevaa” asianajajaa, perunkirjoituksessa antaa valheellisia tietoja ja ei ole enää tavoitettavissa kun pesänselvittäjä haluaisi vastauksia kysymyksiinsä.

Alla löydät esimerkillisen esimerkkitapauksen, joka perustuu tositapahtumiin perustuvasta täydellisestä kuolinpesän tyhjennyksestä sekä perintöverorikoksesta. Toinen tytär ei saanut perinnöstä edes lakiosaa.

Tarina

Tarina perheestä, johon kuuluu isä, äiti ja heidän kaksi tytärtään. 1990-luvulla perheen isä sairastui vakavasti. Ennen kuolemaansa isä luovutti nuoremmalle tyttärelleen ison yksiön ja lisäksi antoi hänelle uudehkon ja vähän käytetyn autonsa.

Perheen isä kuoli vuonna 1996. Aviopuolisot olivat tehneet keskenään omistusoikeustestamentin. Tyttäret hyväksyivät testamentin. Leskelle jäi puolisonsa kuuoleman jälkeen saaristossa, meren rannalla oleva kesämökkikiinteistö 1,5 hehtaarin tontilla ja rantasaunalla sekä asunto-osakehuoneistoja 5 kappaletta, joista neljää pidettiin vuokralla. Vuokratulojen ja oman eläkkeen lisäksi puoliso sai vielä leskeneläkettä.

Vuonna 1997 perheen äiti myi yhden kaksioistaan. Lisäksi hän myi kesäpaikkansa koko irtaimiston nuoremmalle tyttärelleen (kauppahintaa ei oltu mainittu).

Vuonna 2003 perheen äiti myi yhden yksiöstään.

Vuonna 2004 perheen äiti lahjoitti nuoremmalle tyttärelleen koko kesämökkikiinteistönsä, mutta piti itsellään elinikäisen hallintaoikeuden. Pieni HUOM! lahjoitus ei ole saajansa ennakkoperintöä.

Vuonna 2005 perheen äiti myi toisen yksiönsä.

Vuonna 2007 perheen äiti lahjoitti kotinsa koko irtaimiston nuoremmalle tyttärelleen syntymäpäivälahjaksi.

Vuonna 2009 perheen äiti myi nuoremman tyttärensä aviomiehelle yhden asunnoistaan (kaksion) pilkkahinnalla. Rahat tallennettiin  Alandspankkiin perheen äidin tilille, josta ne nostettiin 10 000- 20 000 e erissä vajaassa puolessa vuodessa ja tili lopetettiin 15.6.2010.

Vuonna 2013 perheen äiti avaa sekä Osuuspankkiin että Nordeaan käyttötilit, joihin nuoremmalla tyttärellä on käyttöoikeus. Lisäksi perheen äiti ottaa asuntojoustolainaa 80 000 e. Käteisnostoja kyseisenä vuonna tehtiin 10 000 e.

Vuosi 2014 oli todella tapahtumarikas. Perheen äiti nosti viimeisenä elinvuotenaan käteistä rahaa huomattavia määriä. Aikaisemmin, tarkkana rahoistaan tunnettu perheen äiti, tuolloin 93-vuotias, pani tuulemaan. Täytyy oikein hattua nostaa, että rollaattorilla kulkeva sairas vanhus oli kykenevä, jopa saman päivän aikana, nostamaan  eri raha-automaateista, eri kaupungeista useampia nostoja (esimerkiksi tammikuussa nostoja oli 41 kpl kun vastaavasti tammikuussa on 31 päivää). Tammikuussa rahaa paloi nuukalta vanhukselta yli 22 000 e. Lisäksi saman kuukauden aikana hän lahjoitti nuoremman tyttärensä pojalle 5 5000 e. Maalis ja marraskuun aikana nostoa tehtiin 80 000 e. Kun vanhukselta kysyttiin pankista, mihin rahat laitetaan, oli hän kertonut laittavansa ne kotonaan paloturvalliseen kassakaappiin. Rahalahjoituksen ja rahanostojen lisäksi vanhus kerkesi tehdä kevään aikana testamentin nuoremman tyttärensä pojalle. Kun perheen äidin kunto alkoi radikaalisti heiketä, nuorin tytär osti äitinsä keskustassa olevan asunnon (4 huonetta ja keittiö) huomattavaan alihintaan (122 000 e) perintöverot välttääkseen. Kauppakirjan ehtona oli, että: ”Myyjä on tutustunut kaupan kohteeseen ja ottaa sen vastaan siinä kunnossa kuin se kaupantekohetkellä on”. Kauppa oltiin siis tehty kiireessä ja sillä ei ollut todistajia. Kun vanhus oli myynyt asuntonsa alta pois nuoremmalle tyttärelleen, hän alkoi maksaa nuoremmalle tyttärelleen vuokraa omasta myydystä asunnostaan. Perheen äiti kuoli joulukuussa 7.12.2014.

Perunkirjoitus pidettiin vasta 16.3.2015 nuorimman tyttären pitkitettyä perunkirjoitusta niin kauas kuin mahdollista.  Perunkirjoituksessa nuorempi tytär oli tarkoituksella antanut vääriä tietoja ja kaikin mahdollisin konstein pyrki vaikeuttamaan pesänselvitystä. Hän ei ollut halukas millään lailla edesauttamaan selvitystyötä. Myöskään minkäänlaista kassakaappia ei löytynyt, eikä selvitystä kaapin olemassaolosta tai kohtalosta. Huomion arvoinen seikka tässä on se, että lakiosantäydennyskannehan on normaalisti nostettava vuoden kuluessa siitä kun perillinen sai tiedon kuolemasta.

Perheen vanhin tytär vaati pesänselvittäjää. Käräjäoikeus määräsi joulukuussa 2015 kuolinpesän omaisuuden luovutettavaksi pesänselvittäjän hallintoon. Perheen nuorimmainen tytär jatkoi vitkutteluaan. Pesänjakajan kysymyksiin ei tahtonut tulla vastauksia, nuorempi tytär ei edelleenkään ollut halukas millään lailla edesauttamaan selvitystyötä vaan jatkoi pesänselvitys työn vaikeuttamista. Pesänselvittäjä toteaa:” Kuolinpesän muut osakkaat nuorempi tytär ja hänen poikansa ovat saaneet hakemuksen tiedoksi 30.10.2015. Kumpikaan ei ole toimittanut lausumaa määräpäivään mennessä. Pesänselvittäjä esitti osakkaille 3.12.2015 toimitetulla sähköpostiviestillä pyynnön. Vanhin tytär vastasi, nuorempi ei. Pesänselvittäjä uudisti pyyntönsä nuoremman tyttären osalta ja pyysi häntä antamaan kannanottonsa 18.12.2015 mennessä.

Viimeisessä sähköpostiviestissä (24.1.2016) nuoremman tyttären juristi toteaa, että hänellä ei ole mitään lisäinformaatiota. Nuoremman tyttären mukaan äiti hoiti asiansa itse loppuun saakka. Käteisvarojen osalta asiaan ei saatu parempaa selvitystä. Voi olla, että perheen äiti hoiti itse asiansa loppuun asti, voi olla, että rollaattorilla kulkeva vanhus kerkesi yhden kuukauden aikana, useampana päivänä, useampia kertoja päivässä, joskus jopa eri kaupungeissa nostamaan raha-automaateilta rahaa, uskokoon ken tahtoo.

Lopputulema

Vanhempi tytär teki asiasta asianomistajarikoksen poliisille. Esitutkinnan päätöksessä kävi ilmi, että nuoremmalla tyttärellä on ollut tilinkäyttöoikeus perheen äidin tiliin ja häntä on kuultu epäiltynä rahojen katoamisesta. Nuorempi tytär ei osannut kertoa esitutkinnassa, mitä rahoille oli tapahtunut. Valitettavasti poliisien resurssit ovat minimaaliset. ”Lievempiä” rikoksia ei ole aikaa tutkia, saati, että niitä vietäisiin oikeussaleihin ratkottaviksi. Oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteuttamiseen ei ruuhkaisissa tuomioistuimissa ole aikaa. Tapauksen esitutkinta lopetettiin 29.09.2017. Vuonna 2014 nostettujen rahojen nostajaa ei ollut enää mahdollista selvittää. Esitutkinnassa ei kuitenkaan käynyt ilmi mitä rahoille tapahtui. Ja kuka vielä väittää, ettei rikos kannata?

Oman edun tavoittelu ja Machiavellismi

Tutkimusten mukaan oman edun tavoittelu johtuu niin perintö- kuin ympäristötekijöistäkin. Evoluutiopsykologian mukaan itsekkyys auttoi esi-isiämme selviytymään. Terve itsekkyys kannattaa, mutta sairas, opportunistinen ja hyväksikäyttävä itsekkyys ei palvele ketään. Sairasta itsekkyyttä on mm. se, että henkilö tavoittelee häikäilemättömästi vain omaa etuaan, keinoja kaihtamatta. Tämä on yksi machiavellismin piirre. Unkarin yliopiston Pecsin tekemä tutkimus osoittaa hämmästyttävän yksityiskohtaisesti Machiavellismin aivojen rakennetta ja toimintaa. Lyhyesti sanottuna henkilöt, jotka saavat korkeita pistemääriä Machiavellismin asteikolla, tekevät kaikkensa (mm. unohtavat myös moraaliperiaatteensa) päästääkseen eteenpäin, he ovat erittäin taitavia manipuloijia ja etsivät koko ajan toisten ihmisten heikkouksia ja erilaisia tapoja hyväksikäyttää niitä. Tällaiseen käytökseen sisältyy toki riskinsä, esimerkiksi huijauksesta voi jäädä kiinni, mutta henkilö pitää riskinottoa kuitenkin kannattavana. Hyödyt painavat vaakakupissa riskejä enemmän. Se, onko kyseisessä tarinassa kyse machiavellismista vai jostakin muusta, on tulkinnanvarainen kysymys, mutta joka tapauksessa teko oli tehty suunnitelmallisesti ja häikäilemättömästi.

Tarinan opetus

Oikeudenmukaisuutta ei ole.

Rehellisyys ei peri maata.

Jos haluat lakiosuutesi, tee erillinen lakiosailmoitus testamentin saajalle.

Avainsanat: kuolinpesä, verojen välttäminen, oman edun tavoittelu

Lähteet:

Bereczkei & Papp & Kincses & Bodrogi & Perlaki & Orsi & Deak (2015). The neural basis of the Machiavellians’ decision making in fair and unfair situations. Brain and Cognition. Volume 98, Pages 53-64. Haettu: https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0278262615000627

Healt Guidance (n.d). What Causes Selfishness. Haettu: http://www.healthguidance.org/entry/17924/1/What-Causes-Selfishness--How-to-Deal-With-Selfish-People.html

Psychology Today (2016). You are so Selfish. Haettu:  https://www.psychologytoday.com/blog/the-second-noble-truth/201604/youre-so-selfish

tiistai, 6. maaliskuu 2018

"Ihminen valheiden kehässä". Turvallisuus & Riskienhallinta -lehti

Sain mahdollisuuden kirjoittaaTurvallisuus & Riskienhallinta-lehteen: "Ihminen valheiden kehässä. Syyt. Kehonkieli.Tunnistus.Valheenpaljastusteknologia." 

IMG_6022%5B1%5D.jpgIMG_6023%5B1%5D.jpgIMG_6025%5B1%5D.jpg

maanantai, 5. maaliskuu 2018

Koulusurma – syrjäytymisen hinta?

Kuka on koulusurmaaja

Suurin osa koulusurmaajista on valkoisia, vihaisia, nuoria miehiä, jotka toimivat yleensä yksin. Tekijä on yleensä oppilaitoksen nykyinen tai entinen oppilas, harvemmin joku ulkopuolinen henkilö.

Koulusurmille on luonteenomaista niiden suunnitelmallisuus ja huomionhakuisuus. Useimpien todistusaineistojen mukaan koulusurman tekijät suunnittelevat tekoaan vähintään kaksi päivää etukäteen, osa heistä jopa viikkoja ja kuukausia. Itse teko toteutetaan yleensä käsikirjoituksenomaisesti.

Kouluampumisien taustalla on löydetty yhteisiä yhdistäviä tekijöitä. Psykologian tohtorin Helinä Häkkäsen mukaan kaksi tekijää 1) syvä pettymys (itseensä, ympärillä oleviin ihmisiin tai yhteiskuntaan) ja 2) usko omaan ylivertaisuuteen ovat keskeisiä koulusurmaajien keskuudessa. Lisäksi koulusurmaajilla on todettu mielenterveydellisiä häiriöitä kuten masennusta, ahdistuneisuutta, itsetuhoisuutta ja niihin saatu psykiatrinen hoito lääkityksineen on ollut yleistä. Ulospäin tekijän käytös yleensä ilmenee tavanomaisena, mutta sisäisesti he tuntevat itsensä yksinäisiksi ja vieraantuneiksi. Nuoruusiässä persoonallisuudessa on havaittu tapahtuvan huomattavia muutoksia. Osalla on ilmennyt jonkinasteisia sopeutumisongelmia koulussa, kotiongelmat ovat tavallisia ja samoin kokemukset hyljätyksi tulemisesta. Osa koulusurmiin syyllistyneistä nuorista on ennen tekoaan käyttäytynyt väkivaltaisesti, uhkaavasti, antisosiaalisesti, osallistunut eläinrääkkäykseen ja ollut kiinnostunut aseista. Lisäksi monet heistä ovat esittäneet tappouhkauksia ja kertoneet väkivaltafantasioistaan ennen tekoa. Noin kolmasosa heistä sosiologian dosenttien Atte Oksasen ja Pekka Räsäsen mukaan on kokenut vakavaa kiusaamista tai häirintää. Surmien taustalla voi olla syrjinnästä johtuva tuska. Mutta myös koulukiusaaja voi olla koulusurmaaja, sekä kiusattuna tai kiusaajana oleminen suurentaa riskiä sairastua mielenterveyshäiriöihin, lisää väkivaltaista käyttäytymistä ja jopa rikollisuutta.

Liskoaivot. Psykiatri Mark Goulstonin havaintojen mukaan ihmiset, jotka tekevät käsittämättömiä asioita, ovat niin sanotussa “Triunal”-tilassa. Tämä käsite tulee neurotieteilijän Paul MacLeanin evoluutioteoriamallista, jossa ihmisaivot jakautuvat kolmeen osaan: “liskoaivoihin", limbiseen järjestelmään ja neokortikaaliseen osaan. Ihmiset, joiden käyttäytyminen riippuu heidän vaistostaan, toimivat konkreettisen ja yksinomaisen aivojen osan mukaan ns. liskoaivojen mukaan. Koulusurmaajalla liskoaivojen päälle muodostuneet tunneaivot ja järkiaivot eivät ole kehittyneet normaalisti vaan persoonallisuutta johtavat primitiiviset ja erittäin aggressiiviset tunteet, koulusurmaaja käyttää väkivaltaa selviytymiskeinona. Tunnusomaista on empatian ja itsehillinnän puute. Liskoaivot toimivat automaatiolla, ne kehottavat meitä hyökkäämään.

Yhtä selittävää tekijää ei kuitenkaan löydy. Taustalla olevat tekijät ovat monitahoisia ja heterogeenisiä. Olennaista olisikin ymmärtää koulusurmaajan yksittäisiä häiriöitä.

Koulusurmaajan motiivit

Koulusurmaajien motivaatiot ovat kompleksisia eikä niitä voida sijoittaa yksinkertaisiin kategorioihin. Tekojen motiiviksi tekijä on usein ilmoittanut koston kärsimästään vääryydestä, mutta motiiveja on myös muita, kuten epätoivo, tai viha koko maailmaa kohtaan.  

Koulusurman ennaltaehkäiseminen

Aseistetut opettajat

Opettajien aseistaminen on hyvin kiistanalainen kysymys. Ehdotus sisältää sekä eettisiä että käytännön ongelmia. Koulu ei ole, eikä siitä saisi tehdä sota-aluetta, saati asevarastotiloja. Koulusurmaajat (ainakin Yhdysvalloissa) ovat käyttänet rynnäkkökivääriin verrattavia aseita kuten AR-15, joiden läpäisykyky on huomattava. Tällaisen aseen ammus kulkee helposti suljettujen ovien läpi. Koulusurmatapahtumat ovat tilastollisesti kestäneet vain muutamia minuutteja. On siis todennäköistä, että teko on jo tapahtunut, ennen kuin opettaja pääsee edes aseeseen käsiksi. Opettajien aseistaminen ei estäisi tällaisia ampumistapahtumia tai toisi tarpeellisia muutoksia. Väkivallan kierre vain syvenisi. Väkivaltaan vastataan väkivallalla.

Profilointi

Profiloinnin ongelmana on se, että monet nuoret sopivat koulusurmaajan profiiliin - aggressiivisuus, väkivaltainen käyttäytyminen ja riskinotto ovat kovin tavallisia nuoruusiässä.  Moni nuori on vihainen ja syrjäytynyt. Lisäksi useita nuoria kiusataan koulussa, osa nuorista harrastaa aseita, osalla on mielenterveydenongelmia kuten masennusta. Kuitenkaan suurin osa heistä ei syyllisty koulusurmaan. Myös suuret erot perhetaustoissa ja elinympäristöissä vaikeuttavat profilointia. Tämän vuoksi meillä ei ole riittävästi tarvittavia yhteisiä ominaisuuksia koulusurmaajan profilointiin. Kouluampumisia ei voida ennaltaehkäistä pelkän profiloinnin avulla.

Tukeminen

Koulusurman ennalta ehkäisemiseksi olisi hyvä puuttua hyvissä ajoin syrjäytyneiden nuorten ongelmiin ja tarjota tukea. Erityisesti syrjimiseen tulisi välittömästi puuttua ja nuoren tunneilmaisua, yhteenkuuluvutta ja sosiaalisia taitoja edistää. Koulusurmaajista suurin osa on kärsinyt mielenterveysongelmista kuten masennuksesta, ja suurin osa heistä on hakenut ammattiapua. Koulu- ja oppilashuollossa tulisi parantaa mielenterveyden ongelmien varhaista tunnistamista. Lisäksi uhkaava käytös tulisi arvioida ja tiedostaa. Opettajat ovat avainasemassa, koska he tarkkailevat päivittäin oppilaiden tunne- ja käyttäytymiseen liittyvää kehitystä, heillä on optimaaliset mahdollisuudet havaita ongelmalliset käyttäytymiset ja puuttua asiaan. Turvaverkon luominen nuorelle voidaan mahdollistaa rakentavalla yhteistyöllä kodin ja koulun välillä. Myös sosiaalisen median proaktiivinen monitorointi normaalista poikkeavien viestien tunnistamiseksi on osaltaan ennaltaehkäisevää toimintaa ja edistää tuen kohdentamista.  

Ampuma-aseiden rajoitettu saanti

Ampuma-aseiden saatavuutta rajoittamalla todennäköisesti vähennettäisiin koulusurmien määrää. Lisäksi aseen omistajan tulisi olla täysi-ikäinen ja henkisesti vakaa. Teini-ikäisillä on primitiivisempää ja riskialttiimpaa käytöstä verrattuna täysi-ikäisiin. Impulssikontrolli alkaa kehittymään vasta aikuisiän kynnyksellä.

Videopelien valvonta

Videopelit ovat niin kehittyneitä, että pelaajan aivot kokevat ne todellisina. Väkivaltapelien eksessiivinen pelaaminen lisää vihamielisyyttä ja aggressiivisia reaktioita. Ne muuttavat pelaajan todellisuuden tunnetta, peleissä pelaaja tuntee itsensä voittamattomalta ja ainoastaan häviäjät kuolevat. Tutkimukset videopelien ja väkivaltaisen käyttäytymisen välillä on ristiriitaisia; jotkut tutkimukset eivät löydä korrelaatiota väkivaltaisten videopelien ja väkivaltaisen käyttäytymisen välillä, kun taas jotkut tutkimukset löytävät. Videopelit eivät kuitenkaan yksistään ole surmien syy, mutta ne voivat vaikuttaa negatiivisesti kasvuikäisten kehityskulkuun.

 Vertaisryhmät

Kavereilla on suuri merkitys nuoruusiässä.  Nuoret viettävät paljon aikaa sekä koulussa että kotona ja sen takia tärkeää olisikin, että sekä koulussa että kotona olisi luottamuksellinen ilmapiiri, hyvät sosiaaliset verkostot sekä koulun että kodin välillä, yhteenkuuluvuuden tunnetta ja tasapuolista kohtelua. Nuoret tarvitsevat rajoja ja heidän tulee tietää, mitä heiltä odotetaan. Asiantuntijat suosittelevat enemmän ilmaisutaidon ja vuorovaikutuksen oppiaineita kouluihin. Hyvät vuorovaikutustaidot ennaltaehkäisevät konflikteja. Ja ylipäätään yleinen kouluviihtyvyys, ainakin osittain, ennaltaehkäisisi kouluissa tapahtuvia väkivaltatilanteita.

Lopuksi

Jokainen koulusurma on hirvittävä ja kohtuuton tragedia. On kovin luonnollista, että haluamme ja tarvitsemme loogisen selityksen tälle kammottavalle teolle. Asiantuntijat ja media tarjoavat meille joukon erilaisia selityksiä, mutta valitettavasti tarjolla ei ole yhtä selittävää tekijää auttamaan tyhjentävästi ennaltaehkäiseviä vastatoimia. Kuitenkin koulusurmien yleistyminen vaatii kaikkien käytössä olevien keinojen käyttöön ottamista. Tämä jos mikä on hyvinvointiyhteiskunnan avaintehtävä.

Avainsanat: koulusurma, kouluampumiset

Joukkomurhan ja kouluampumisien taustalla on yhdistäviä tekijöitä: https://saarahuhtasaari.vuodatus.net/lue/2015/05/joukkomurha-jarkyttava-tragedia

Lähteet:

Haapasalo, J. (2008). Kriminaalpsykologia. Jyväskylä: PS-kustannus.

Madfis, E. (2016). In Search of Meaning: Are School Rampage Shootings Random and Senseless Violence? The Journal of Psychology. DOI:10.1080/00223980.2016.1196161 Volume 151, 2017 –Issue 1 Pages 21-35. Senseless Violence

Psychology Today (2018). Preventing Mass Shootings: Examining Solutions. Background checks that include mental health might be more harmful than helpful. Haettu: https://www.psychologytoday.com/blog/neuroscience-in-everyday-life/201802/preventing-mass-shootings-examining-solutions

Psychology Today (2015). Inside the Mind of a School Shooter.n A case Triunal Rigidity. Haettu: https://www.psychologytoday.com/blog/just-listen/201510/inside-the-mind-school-shooter

Punamäki & Tirri & Nokelainen & Marttunen (2011). Koulusurmat. Yhteiskunnalliset ja psykologiset taustat ja ehkäisy. Suomalainen tiedeakatemia. Haettu: https://www.acadsci.fi/kannanottoja/koulusurmat.pdf

Wikipedia, n.d. Koulusurma. Haettu: https://fi.wikipedia.org/wiki/Koulusurma

  • Saara Huhtasaari

    CV:
    - Venyvä totuus-kirjan kirjoittaja
    - MSc in Criminology and Criminal Psychology, University of Portsmouth (2013).
    - Psykologian aineopinnot, Turun Yliopisto (2007).
    - KM (aikuiskasvatustiede + aineenopettajan pedagogiset opinnot), Helsingin Yliopisto (2005).

  • Kirja: Venyvä totuus. Illuusio rehellisyydestä ja monogamiasta.

    Kirja käsittelee pettämistä ja valehtelua eri näkökulmista, niin asiantuntijoidenkin kuin yksilöidenkin osalta. Kirjan tarkoituksena on auttaa lukijaa ymmärtämään, miksi henkilö pettää ja valehtelee. Kirja auttaa myös tunnistamaan erilaisia pettäjätyyppejä ja valheen eri muotoja. Kirja tarjoaa vinkkejä siihen, kuinka pettäminen ja valehtelu paljastetaan. https://www.bod.fi/kirja/saara-huhtasaari/venyvae-totuus/9789515683045.html

  • Blogin Facesivu

    Blogillani on nyt aivan uusi facesivu. Tervetuloa mukaan tykkäämään ja ihmettelemään ihmismielen koukeroita myös osoitteessa: https://www.facebook.com/
    kriminologiaakriminaalipsykologiaa/

  • Mitä varten?

    Blogini on tarkoitettu kaikille kriminologiasta ja kriminaalipsykologiasta kiinnostuneille. Blogissa käsitellään objektiivisella ja subjektiivisella tasolla yleisiä ja ajankohtaisia aiheita kyseisiltä tieteenaloilta. Ajatus blogin kirjoittamiseen on lähtenyt siitä, että opiskellessani itse kyseistä alaa, en juuri löytänyt netistä alan kirjallisuutta tai tietoa suomeksi.

  • Toteutus

    Blogissani työstän mielenkiintoisia kriminologian ja kriminaalipsykologian teemoja, viittaamalla alan artikkeleihin, kirjoihin ja julkaisuihin. Kääntämisen yhteydessä voi tulla muutoksia alkuperäiseen tekstiin, joita huomion vittaamalla teoksiin, tekemällä näin en myöskään riko tekijänoikeutta.

  • Kriminologia

    Kriminologia tutkii rikollisuutta yhteiskunnallisena ilmiönä. Tutkimuskohteena voi olla rikollisuuden määrä, rakenne, kehitys, rikollisuuteen vaikuttavat tekijät ja sen syyt. Kriminologia on monitieteellinen tieteenala, jonka taustalla vaikuttaa sosiologia ja lisäksi kriminologialla on yhteys muihin tieteenalohin kuten psykologiaan, taloustieteeseen, sosiaalipolitiikkaan ja tilastotieteeseen (White & Haines, 2008; Haapasalo, 2008).

  • Kriminaalipsykologia

    Kriminaalipsykologia on sovelletun psykologian osa-alue, jossa tutkitaan rikollista käyttäytymistä ja rikoksentekijöitä. Tutkimuskohteita ovat esimerkiksi rikospaikkakäyttäytyminen, rikosten uusimisen ennustaminen, rikoksentekijöiden persoonallisuuden piirteet, elämänkaari, oikeussalipsykologia ja kuulustelutekniikka. Kriminaalipsykologiassa rikollisuus on tarkasteltava psykologinen ilmiö (Pakes& Pakes, 2009; Haapasalo, 2008).

  • Kriminologian tai kriminaalipsykologian opiskelu Suomessa

    Kriminologiaa tai Kriminaalipsykologiaa ei voi lukea pääaineena Suomessa. Yleisin väylä kriminaalipsykologian opintoihin on hakeutua opiskelemaan psykologiaa ja sen jälkeen valita sivuaineeksi kriminologian opinnot. Kriminaalipsykologiaan liittyviä opintoja voi suorittaa kolmessa yliopistossa Suomessa; Helsingissä, Turussa ja Kuopiossa. Lisäksi Avoimessa yliopistossa voi lukea rikosoikeutta (www.Studentum.fi).