Ihmisten käyttäytyminen on varsin kiehtova ihmettelyn aihe. Monesti hämmästelen, että miksi niin monet näennäisesti älykkäät ja järkevät ihmiset kieltävät kiivaasti totuuden huolimatta kiistattomista faktoista ja tieteellisistä todisteista? Lisäksi he vielä kieltävät kiistävänsä tosiasiat ja pistävät päänsä yhä syvemmälle pensaaseen.

Psykologiassa psykoanalyyttisen teorian mukaan kieltämistä käytetään puolustusmekanismina, jonka avulla henkilö säätelee omaa mielentilaansa ylläpitääkseen psyykkistä tasapainoaan.

Kieltäminen “Denialism“

Kieltäminen on irrationaalista toimintaa, jossa henkilö kieltäytyy hyväksymästä empiirisesti todennettavissa olevaa todellisuutta. Kivulias tosiasia voidaan hylätä joko kokonaan tai se hyväksytään vain osittain. Osittain hyväksyttyä tosiasiaa sitten vähätellään, jottei siitä tulisi henkilölle niin vaikeata vastaanottaa.

Kiellämme asioita useista eri syistä. Meillä on kyky tuottaa kompleksisia emootioita, jotka puolestaan vaikuttavat arviointikykyymme. Todellisuus ja tosiasiat tulkitaan usein rajoittavaksi. Kieltäminen voi siis olla henkilön valinta kieltää todellisuus, keinona välttää psykologisesti koettu epämiellyttävä totuus. Henkilö voi kieltää niin ulkoisen todellisuuden kuin sisäiset ajatukset, tunteet ja kokemukset.

Alitajuntamme vaikuttaa käyttäytymiseemme ilman tietoisuutta.

Kieltäminen on siis yksi monista mielen puolustusmekanismeista. Puolustusmekanismina se suojaa henkilön psykologista hyvinvointia traumaattisissa tilanteissa tai tilanteissa, jotka aiheuttavat henkilölle ahdistusta ja konflikteja. Kieltäminen suojaa henkilöä emotionaaliselta shokilta ja voimakkaalta surulta, esimerkiksi kuolemaan liittyvissä uutisissa. Kieltäminen nähdään myös “välttämisenä”, jossa henkilö tekee kaikkensa, jottei hänen tarvitse käsitellä tiettyä tilannetta, koska totuus on liian kivuliasta käsitellä. Ihmiset kieltävät usein myös tunteensa, esimerkiksi tilanteissa, jotka ovat epäedullisia. Esimerkiksi henkilö elää hänelle vahingollisessa suhteessa, tai pitää kiinni työpaikasta, joka syö henkilöä sisältäpäin. Henkilö kieltää suhteen tai työsuhteen haitallisuuden, eikä halua myöntää sitä itselleen, koska asian myöntäminen aiheuttaa henkilössä syyllisyyttä ja jopa pelon tunteita.

Kieltäminen voi liittyä erilaisiin addiktioihin. Esimerkiksi erilaiset riippuvuussuhteet kielletään ja riippuvuutta aiheuttavien aineiden haitallisuutta vähätellään.

Kieltäytyminen liittyy kognitiivisiin vinoumiin. Vahvistusvinoumassa henkilö kieltää todisteet, faktat, rationaaliset selitykset ja pysyy tiukasti kiinni kannassaan etsien todisteita, jotka tukevat henkilön omia uskomuksia. Kieltäminen on usein myös itsepetosta. Se on illuusion luomista. Ylivertaisuusvinoumassa henkilö kieltäytyy ajattelemaan, että hän olisi huono jossakin. Henkilön on tietenkin mahdotonta ymmärtää olevansa huono jossakin, jos ei ymmärrä mitä huono ylipäätänsä tarkoittaa (ks. Dunning-Krüger-effekti).

Kieltäminen voi olla myös kognitiivisen dissonanssin seuraus. Faktat kielletään, koska ovat ristiriidassa henkilön mielipiteiden kanssa. Tosiasian hyväksyminen toisi henkilölle ahdistusta ja stressiä, sekä myös vihan tunteita. Tämän takia mielen osat vastustavat tosiasioita suojelemalla henkilöä stressin ja vihan tunteilta.

Kieltämistä voi tietyssä määrin verrata jopa harhaluuloon, mikä tarkoittaa vakaata uskoa johonkin ajatukseen, jonka tiedetään olevan väärä. Kieltämisessä henkilö noudattaa voimakkaasti vääriin luuloihin, huolimatta heille esitetyistä selkeistä todisteista ja tieteellisistä havainnoista.

Kieltäytyminen, persoonallisuus- ja mielialahäiriöt. Tiettyihin persoonallisuushäiriöihin kuuluu osana kieltäminen, esimerkiksi narsistisen persoonallisuushäiriön omaava henkilö kieltää tiedot, jotka viittaavat siihen, ettei hän olisi täydellinen. Maniassa (mielialahäiriö) moni manian kokenut kieltää sairautensa, sairauden kieltäminen on psyyken keino hallita avuttomuuden tunnetta.

Kieltäminen on osittain rationalisointia. Henkilö alkaa selittelemään toimintaansa ja siihen liittyviä tekijöitä, joko kokonaan kieltämällä tai osittain. Henkilö välttää näin vastuun tapahtuneesta.

Ääripään kieltäjät. Tosi kieltäjät ovat usein fanaattisia fundamentalisteja, jotka löytävät totuuden erilaisista “ismeistä”. He ottavat tekstien kirjoitukset usein kirjaimellisesti ja tulkitsevat tekstejä uudelleen omien ennakkoluulojen pohjalta.

Kieltämistä voidaan esittää myös suuremmassa mittakaavassa eli eri ryhmien, kulttuurien tai jopa kansojen keskuudessa. Esimerkkinä toisen maailmansodan holokaustin kieltäminen.

Hyödyt ja haitat

Jokainen ihminen harjoittaa kieltämistä tavalla tai toisella. Se on normaali tapa suojella  egoa. Kieltäminen suojaa meitä epämiellyttäviltä ja raskailta tilanteilta. Stressin ja selviytymismallin mukaan kieltämistä voidaan pitää adaptiivisena strategiana suojaamaan henkilöä ylivoimaisia tapahtumia ja tunteita vastaan, se on siis hyödyllinen puolustuskeino traumaattisten kokemusten keskellä. Mutta tosiasioiden kieltäminen ja vastustaminen ei välttämättä ole hyvä vaihtoehto. Psykoanalyyttisesta näkökulmasta kieltäminen on patologinen ja tehoton puolustusmekanismi. Todellisuuden kieltäminen antaa meille mahdollisuuden jatkaa itsellemme epäterveellistä ja epäedullista käyttäytymistä, esimerkiksi erilaisten riippuvuussuhteiden kieltäminen, hyväksikäyttösuhteessa eläminen tai vakavan sairauden kieltäminen. Lisäksi jatkuva ja toistuva kieltäminen puolustusmekanismina voi pahimmillaan johtaa myös psykologisiin häiriöihin. Kieltäminen ei pitkällä aikavälillä ratkaise ahdistusta tuottavaa tilannetta, vaan ainoastaan hetkellisesti.

“Hommat hanskassa ja hanskat hukassa.. “

Useimmilla meistä on olevinaan hommat hanskassa, mutta todellisuudessa hanskat ovat täysin hukassa. Kieltäminen on taas yksi tapa valehdella itsellemme. Laitamme pään pensaaseen heti, jos jokin asia ei meitä miellytä tai tuntuu epämukavalta. Epämiellyttävä todellisuus joko kiistetään, evätään tai jätetään huomiotta. Tällainen tosiasioiden kieltäminen on tieteellisen tiedon halveksuntaa, ja kieltävän henkilön tuottama tieto perustuu syvästi henkilön omiin virheellisiin oletuksiin.

Blogin kirjoittaja pyrkii viettämään voittopuolisesti pensasvapaata aikaa.

Avainsanat: kieltäminen, puolustusmekanismi

Aiheeseen liittyvää:

https://saarahuhtasaari.vuodatus.net/lue/2019/02/aivomme-valehtelevat-meille

https://saarahuhtasaari.vuodatus.net/lue/2017/08/rationalisointi-alitajuista-valehtelua-itsellemme

https://saarahuhtasaari.vuodatus.net/lue/2017/05/sinakin-petat-itseasi

Lähteet:

Huhtasaari, S. (2019). Venyvä totuus. BoD.

Guardian (2018). Denialism: What drives people to reject the truth. Haettu: https://www.theguardian.com/news/2018/aug/03/denialism-what-drives-people-to-reject-the-truth

Psychology Today (2015). The denial of Reality. Haettu: https://www.psychologytoday.com/intl/blog/our-emotional-footprint/201512/the-denial-reality

Psychology Today (2018). Being in denial. Haettu: https://www.psychologytoday.com/us/blog/intense-emotions-and-strong-feelings/201805/being-in-denial

Terveyskirjasto. Kaksisuuntainen mielialahäiriö. Haettu: https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=lam00048

Wikipedia. Denial. Haettu: https://en.wikipedia.org/wiki/Denial

Wikipedia. Cognitive bias. Haettu: https://en.wikipedia.org/wiki/Cognitive_bias