Muuttuvien sääolosuhteiden vaikutus rikollisuuteen ja aggressiiviseen käyttäytymiseen on jo pitkään ollut julkisesti kiinnostava aihe niin tutkijoille kuin maallikoillekin. Kansan keskuudessa uskotaan, että "huono sää saattaa provosoida kielteisiä tunteita" (Cohn, 1990). Tutkimukset osoittavat, että pienikin nousu keskilämpötiloissa tai epätavallinen sää voi toimia kipinänä väkivaltaiselle käyttäytymiselle (Harvey, 2013). Muun muassa helle saa ihmiset hikeentymään tavallista helpommin. "Kuumat ilmat houkuttelevat lisäämään alkoholin käyttöä, mikä näkyy selkeänä piikkinä rikostilastoissa. Viileinä viikonvaihteina on hiljaisempaa", arvioi rikosylikomisario Aimo Ojanen Lahden kihlakunnan poliisilaitokselta (e.g. Kaleva uutiset, 2003). Tätä teoriaa tukevat myös eri puolilla maailmaa tehdyt useat tutkimukset, jotka ovat löytäneet merkittävän korrelaation sään ja rikollisuuden välillä. Sääolosuhteilla on todettu olevan merkittävä vaikutus ihmisten käyttäytymiseen (Murataya & Gutiérrez, 2013).  

Historiaa

Sään ja rikollisuuden syitä ja sään vaikutusta rikollisuuteen alettiin tutkimaan vasta 1960-luvulla, kun mellakoiden sarja Yhdysvalloissa herätti keskustelua siitä, että syynä voisi olla kesän lämmin sää (lämpötila oli yli 26 c) (Cohn, 1990). Sittemmin useammat tutkijat ovat keskittyneet tutkimaan korkeaa lämpötilaa ja sen vaikutusta aggressiiviselle käytökselle. Muutamat ovat myös tutkineet muita sääolosuhteita, kuten sademäärää, auringonvaloa, tuulta ja kosteutta. Sään ja rikollisuuden tutkimukset koostuvat laajalti hajallaan olevista tutkimuksista, aikakausjulkaisuista ja eri tieteenaloista. Lisäksi kirjallisuuskatsauksia on tehty. Tarkimmat tutkimukset, sään vaikutuksista rikollisuuteen ovat ilmeisesti suorittaneet psykologit Ellen Cohn ja James Cotton. Ellen G. Cohn julkaisi talvella 1990 ”British Journal of criminology”-artikkelin ”Weather and Crime” (sää ja rikollisuus). Tutkimuksessa löydettiin positiivinen korrelaatio lämmön ja väkivaltarikosten kuten esimerkiksi perheväkivalta ja raiskauksien välillä (Cohn, 1990; Murataya & Gutiérrez, 2013). James Cottonin tutkimuksen mukaan (Journal of Applied Social Psychology) aggressiivista käyttäytymistä ja väkivaltarikoksia esiintyy keskimääräistä enemmän niinä päivinä, kun lämpötilat nousevat keskimäärin 32.2c (Cotton, 1986). Tutkimus osoitti positiivista suhdetta lämmön ja aggressiivisen käyttäytymisen välillä, joka johtaa rikolliseen toimintaan. Lisäksi Horrock & Menclova (2011) mainittu Murataya & Gutiérrez (2013) tutkimuksessa ilmeni, että kun ilmat lämpenivät, niin aggressio kasvoi, ja aggression kautta myös rikollisuus lisääntyi. Suomessa sääolosuhteita ja rikollisuuden välistä syy-yhteyttä ei ole tarkemmin tutkittu.

Sää ja rikollisuus

Sää ja fysiologiset muutokset

Sää voi toimia yksinkertaisena ärsykkeenä ihmisen elimistölle, jolla voi olla sekä fysiologisia että psykologisia vaikutuksia. Jotkut yksilöt ovat herkempiä stressitekijöille kuin toiset. Erittäin stressaantuneille henkilöille sään muutokset tuovat todennäköisesti myös mielialan muutoksia (Cohn, 1990 siteeraa Moos, 1976).  Käyttäytymistieteiden tohtorin Borensteinin mukaan kehon lämpötilan nousu johtaa valmiustilaan, joka saa sydämen sykkeen tihentymään ja verenpaineen nousemaan. Tämä voi aiheuttaa huonoa käytöstä sillä kehon valmiustilan tiedetään oleva yhteydessä aggressiiviseen käytökseen. Vähäinenkin kehon kuivuminen voi johtaa mielialan muutoksiin ja tämä osaltaan saattaa lisätä aggressiivisuutta entisestään. Lisäksi helteinen sää lisää testosteronin tuotantoa, jolla on yhteys aggressiiviseen käyttäytymiseen (Sehgal, 2011).

Helle ja rikollisuus

Jo vuosikymmenien ajan on tehty monta alan tutkimusta, joissa tarkastellaan rikollisuuden ja lämpimän ilman korrelaatioita. Koska nämä tutkimukset ovat kenttätutkimuksia ja kohteena on ollut muuttuja, jota ei voi kontrolloida tai valvoa, niin nämä tutkimukset eivät salli mitään yksiselitteistä päätelmiä syy-seuraus-suhteista.

1. Lämpö ja kollektiivinen väkivalta. Kollektiivisella väkivallalla on taipumus kasvaa lämpötilan noustessa aina noin 29.4° C asti (Cohn, 1990 siteeraa Baron & Ransberg 1978).

2. Lämpö ja pahoinpitely. Tutkimukset ovat löytäneet positiivisen lineaarisen suhteen lämpötilan ja pahoinpitelyn välillä. Cohn (1990) siteeraa Feldman & Jarmon (1979), jotka osoittivat monimuuttuja regressioanalyysin kautta, että säätilan muuttujat kuten sademäärä, ilmansaasteet ja ilmanpaine olivat päivittäin tärkeimmät ennustajat mahdollisella pahoinpitelylle.  Lisäksi on havaittu, että taipumus pahoinpitelyyn ja väkivaltaiseen käyttäytymiseen kasvaa lineaarisesti lämpötilan noustessa (Cohn, 1990).  John Cotton tutkimusten tulokset osoittivat myös korrelaatioita lämmön ja aggressiivisten rikosten välillä jos ilma lämpeni 90F (Cotton, 1986; Murataya & Gutiérrez, 2013)

3. Lämpö ja murha. Tutkimukset korkean lämpötilan ja murhan korrelaatiosta ovat tuottaneet ristiriitaisia havaintoja. Mutta vaikka päivittäinen lämmön vaikutus henkirikokseen on epäselvä, löytyy selvää näyttöä pidemmän aikavälin korkean lämpötilan yhteydestä henkirikoksiin. Kuitenkin tämä yhteys voi myös johtua erilaisista kulttuuri-, alue-, ja historiallisista tekijöistä. Tutkimuksen ongelmana on myös pieni otos; henkirikoksia esiintyy harvemmin kuin muita väkivaltarikokset, kuten pahoinpitelyä (Cohn, 1990).

4. Lämpö ja raiskaus. Merkittäviä positiivisia korrelaatioita löytyy lämpötilan ja raiskauksien välillä. Raiskausten lukumäärä lisääntyi ilman lämmetessä. Lisäksi muiden tutkimustulosten valossa, voidaan päätellä, että lämpötilan ja raiskauksien välillä näyttää olevan lineaarinen suhde (Cohn, 1990).

5. Lämpö ja ryöstö. Mitkään tutkimukset eivät ole löytäneet mitään merkittäviä suhteita korkean lämpötilan ja ryöstön välillä. Tämä saattaa johtua siitä, että ryöstö motivoi ensisijaisesti taloudellista tarvetta eikä näin ollen yleensä ole aggressiivinen rikos (Cohn, 1990).

6. Lämpö ja perheväkivalta. Tutkimukset osoittavat, että keskilämpötila on merkittävä ennustaja kotihälytysten suhteen. Tutkijat ovat havainneet (Cohn, 1990 siteeraa Michael ja Zumpe, 1986; LeBeau, 1988;) positiivisen lineaarisen suhteen kuukausittaisen keskilämpötilan ja kuukausittaisen pahoinpideltyjen määrän kasvussa esimerkiksi naisten auttavassa puhelimessa.

 7. Lämpö ja murrot/varkaudet. Monimuuttuja regressioanalyysi osoitti merkittävää positiivista korrelaatiota lämpötilan ja murron välillä, mutta mitään suhdetta lämpötilan ja varkauden välillä ei löytynyt (Cohn, 1990 siteeraa DeFronzo, 1984). Omaisuusrikoksien ja sään välillä näyttäisi olevan yhteys. Jos sää on "hyvä" ihmiset ovat todennäköisemmin poissa kotoa, joka mahdollistaa murron ja varkauden tapahtumisen (Horrocks & Menclova, 2011 mainittu Murataya & Gutiérrez, 2013). Simon Field löysi myös positiivisen suhteen korkeampien lämpötilojen ja omaisuusrikoksien välillä. Ilmojen lämmetessä, ihmiset viettivät enemmän aikaa kodin ulkopuolella ja tämä näkyi piikkinä omaisuusrikoksien kohdalla, kuten autovarkauksien ja murtojen (Field, 1992).

Huomioitavaa

Kenttätutkimuksissa kaikkia asiaan vaikuttavia tekijöitä ei voida kontrolloida. Tutkimus menetelmän valinta ja siihen liittyvä tutkimuksen reliabiliteetti eli mittaako mittari tutkittavaa ominaisuutta, ja validiteettia eli mittaako se sitä mitä piti, eivät ole täysin tarkkoja. Kontrolloimattomien muuttujien, kuten sosiaalisten, demografisten ja taloudellisten tekijöiden vaikutusta sään ja rikollisuuden suhteen, ei voida varmasti todeta. Muuttujien kontrollointi on huomattavasti helpompaa laboratoriossa kuin kenttätutkimuksessa. Fyysisten muuttujien vaikutusta korkeaan lämpötilaan ovat tarkasti todennettavissa laboratoriossa (kokeellinen tutkimus), mutta laboratorio-olosuhteet itsessään ovat rajallisia ja eroavat usein luonnollisesta sosiaalisesta ympäristöstä. Näin ollen todellista rikollista käyttäytymistä on erittäin vaikeaa tutkia laboratorio-oloissa. Kuitenkin sarja kokeita on suoritettu korkean lämpötilan vaikutuksesta aggressiivisen käyttäytymisen (Cohn, 1990 siteeraa Baron 1972, Baron ja Lawton 1972, Baron ja Bell 1975, 1976, Bell ja Baron, 1976). Tutkijat havaitsivat, että aggressiivisuus voimistui lämmön noustessa.

Muut sääolosuhteet ja rikollisuus

Kylmä ilma ja rikollisuus

Tutkimusta alhaisissa lämpötiloissa on tehty hyvin vähän. Epämiellyttävän matalissa lämpötiloissa (noin alle 7c), suututti henkilöitä ja aggressiivisuus lisääntyi merkittävästi. Positiivinen korrelaatio aggressiivisuuden ja ryöstön välillä löytyi tutkimusten mukaan silloin kun maksimi lämpötila oli pienempi kuin nolla-astetta (Cohn, 1990 siteeraa DeFronzo, 1984) Kuitenkaan, suhdetta muihin rikoksiin, kuten murhaan, pahoinpitelyyn, raiskauksiin tai varkauteen ei löytynyt. Tosin "ryöstö” voi olla enemmänkin elannon ansaitsemista ja hengissä pysymistä kylmällä säällä, kuin vihaa tai turhautumista.

Auringonvalo ja rikollisuus

Ristiriitaisia tutkimuksia on tehty koskien auringonvaloa ja rikollisuutta. Ongelmana on se, että on vaikea erottaa auringonvalon ja lämpötilan vaikutuksia toisistaan (Cohn, 1990).

Sade ja rikollisuus

Sateen ja rikollisuuden suhde vaihtelee sen mukaan minkä tyyppisiä rikoksia tutkitaan. Useissa tutkimuksissa mitään huomattavia korrelaatioita sateen ja henkirikosten määrän suhteen ei ole havaittu. Myöskään mitään suhdetta sateen vaikutuksesta raiskauksiin ei löydetty, mutta positiivinen suhde sateen ja ryöstön välillä löytyi (Cohn, 1990 siteeraa DeFronzo, 1984). Pahoinpitelyn ja sateen suhde oli epävarma, koska empiiriset tulokset ovat ristiriitaiset. Vaikka havainnot pahoinpitelystä ovat ristiriitaisia, tutkimuksen tulokset osoittavat, että murha ja raiskaus eivät merkittävästi liity sateeseen tai sademäärään (Cohn, 1990).

Tuuli ja rikollisuus

Ainoastaan muutamassa tutkimuksessa on löytynyt merkittävä, mutta negatiivinen korrelaatio perheväkivallan ja päivittäisen tuulen nopeuden välillä (Cohn, 1990 siteeraa Rotton ja Frey, 1985).

Ilmanpaine ja rikollisuus

Päivittäinen ilmanpaine ei korreloi merkitsevästi rikollisuuden kanssa (Cohn, 1990).

Kostea ilma ja rikollisuus

Rotton ja Frey, (1985) mainittu Cohn, (1990) löysivät lievän negatiivisen korrelaation (r = - .11) päivittäisen kostean ilman ja pahoinpitelyn välillä. Heidän mukaansa ilmansaasteet voivat olla yksi syy pahoinpitelylle, sillä kosteus tasot ovat korkeampia ennen ja jälkeen satamisen, lisäksi sade poistaa ilman saasteet.

Sää ja rikollisuuden ennustaminen

Suurin osa tutkimustuloksista suosivat teorioita, joissa sää vaikuttaa rikollisuuteen ja rikolliseen käyttäytymiseen, ainakin jossain muodossa. Mutta voidaanko mahdollista rikollista käyttäytymistä ennustaa sään perusteella? Jacob & Lefgren & Moretti (2004) tutkimuksen mukaan pitkän aikavälin vaikutukset sään ja rikollisuuden välillä korreloivat vähemmän kuin lyhyen aikavälin vaikutukset. Tämä tutkimus antaisi näyttöä siitä, että lyhyen aikavälin säänvaihteluiden perusteella voitaisiin ennustaa mahdollista rikollista käyttäytymistä, mutta pitkällä tähtäimellä korrelaatio ei ole lineaarinen (Murataya & Gutiérrez, 2013; Jacob & Lefgren & Moretti, 2004).

Tutkimusten ongelmia        

Sään ja rikollisuuden tutkimukset sisältävät lukuisia metodologisia ongelmia, kuten muuttujan ja selitettävän muuttujan välinen riippuvuus, riittämättömät otoskoot (joko äärimmäisen pieni tai liian suuri, erittäin suurissa otoskoissa kasvaa muun muassa regressioyhtälön tyypin I virhe), heikko tai sopimaton tilastollinen menetelmä sekä vieraiden muuttujien huono kontrollointi. Johtopäätösten tekemistä rajoittaa edellä mainittujen ongelmien lisäksi puute johdonmukaisista määritelmistä. Lisäksi tutkijat ovat harvoin yksimielisiä esimerkiksi määriteltäessä mikä on korkea ja mikä on matala lämpötila (Cotton, 1986; Cohn, 1990). Näiden lisäksi ilmastonvaihtelut ovat jätetty huomioimatta. Kuitenkin tutkimusten tulokset osoittavat todisteita sään ja rikollisuuden välisestä korrelaatiosta. On selvää, että säällä on vaikutusta rikollisuuteen, mutta tärkeimmät tutkimukset säästä ja sen vaikutuksesta rikollisuuteen on tehty viime vuosisadalla ja näin ollen tutkimus tulokset eivät välttämättä ole ihan tarkkoja. Tämä huomioon ottaen, lisätutkimuksia säämallista ja sen vaikutuksesta rikollisuuteen tulisi suorittaa nykyteknologiaa käyttämällä. Lisäksi enemmän todisteita sään ja rikollisuuden korrelaatiosta tulisi osoittaa (Murataya & Gutierrez, 2013).

Pohdintaa

Kyseisestä aiheesta ei valitettavasti ole tehty tuoreempia tutkimuksia. Tulee huomioida, että tilanteet muuttuvat koko ajan, niin sääolosuhteet, yhteiskunta kuin rikollisuuskin. Mutta muutamia johtopäätöksiä esillä olevista tutkimuksista voidaan kuitenkin tehdä. Tutkimusten tulokset vahvistivat positiivisen suhteen sään ja rikollisuuden välillä. Nämä todisteet lisäävät todennäköisyyttä siitä, että sää vaikuttaisi rikollisuuteen. Näyttää siltä, ​​että erityisesti helteinen ilma toimii kipinänä pahoinpitelyille, murroille, perheväkivallalle ja raiskauksille. Mutta helteinen sää lisää usein myös alkoholin kulutusta, mikä osaltaan voisi selittää väkivaltarikosten kasvua helteellä. Lisäksi lomat esiintyvät usein lämpimän sään aikana, mikä lisää sosiaalista vuorovaikutusta, erityisesti perheen ja ystävien kesken. Tutkimusten mukaan suurin osa väkivaltarikoksista tehdään perheenjäsenten tai tuttujen välillä, ei toisilleen tuntemattomien ihmisten kesken (Cohn, 1990).

Sään syyttäminen ja syyllisten etsiminen on aina helppoa, mutta todellisen syyllisen löytäminen onkin jo vaikeaa. Joka tapauksessa sääolosuhteiden ja rikollisuuden vuorovaikutuksen tunnistaminen voi antaa lainvalvontaviranomaisille paremmat valmiudet varautua sääolosuhteiden aiheuttamiin muutoksiin.

Avainsanat:sää, sääolosuhteet, helle, väkivalta, rikollisuus

Lähteet:

Cohn, E.G. (1990): Weather and Crime. Brit. J. Criminol. Vol. 30 No. 1. Haettu: http://www.google.ch/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=2&ved=0CCQQFjAB&url=http%3A%2F%2Fibis.geog.ubc.ca%2Fcourses%2Fgeob370%2Fstudents%2Fclass07%2Fcrime_weather%2Fmisc%2Fweather_and_crime.pdf&ei=0sezU-mxOavB7Aaz0IG4CQ&usg=AFQjCNHmiOAV3_ofIBjH1vSPC1awZh3Q-w&sig2=NiNNcXIJvAtAAV8snbblVQ

Cotton, J. L. (1986). Ambient temperature and violent crime. Journal of Applied Social Psychology, 16, 786-80. Haettu: http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1559-1816.1986.tb01168.x

e.g. Studio55.fi (2014): Helle saa pinnan palamaan helpommin. Haettu: http://www.studio55.fi/terveys/article/helle-saa-pinnan-palamaan-helpommin-lue-miksi/196428

e.g. Kaleva Uutiset (2003): Hyvä sää lisää rikollisuutta. Haettu: http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/hyva-saa-lisaa-rikollisuutta/522998/

Field, S., 1992.The Effect of Temperature on Crime. British Journal of Criminology, 32, 340-351. Haettu:  http://bjc.oxfordjournals.org/content/32/3/340

Harvey, F. (2013): Climate change linked to violent behaviour. The Guardian Friday 2 august 2013 11.53 BST. Haettu: http://www.theguardian.com/environment/2013/aug/02/climate-change-violent-behaviour

Jacob, B. & Lefgren, L. & Moretti, E. (2004). The Dynamics of Criminal Behavior: Evidence from Weather Schocks. NBER Working Paper No. 10739. Haettu: http://www.nber.org/papers/w10739

Murataya, R. & Gutiérrez, D.R. (2013): Effects on Weather on Crime. International Journal of Humanities and Social Science. Vol. 3 No. 10. Haettu: http://www.google.ch/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=7&ved=0CFEQFjAG&url=http%3A%2F%2Fwww.ijhssnet.com%2Fjournals%2FVol_3_No_10_Special_Issue_May_2013%2F7.pdf&ei=WA6GU9-FGNKy7AaH9oHwCg&usg=AFQjCNHc_AtjCrbaMyqGR5D6w5PniTAyNg&sig2=u2KnHq3JNB7nOKMwx8VjWA

Sehgal, U. (2011): How Severe is the Link between Hot Weather and Violence? The Wire Jul 23, 2011 3:49PM ET. Haettu: http://www.thewire.com/national/2011/07/how-severe-link-between-hot-weather-and-violence/40325/