Internet on paikka, jossa totuus on perinteisesti joustava käsite. Eikä toistaiseksi ole viitteitä siitä, että tämä tulisi aivan hetkeen muuttumaan. Nettikommunikointi tarjoaa meille oivallisen elementin, vapauden valehtelulle. Itse asiassa valehtelu netissä on nettikeskustelun koossa pitävä voima. Valehtelemisen mahdollisuudet ovat netissä rajattomat.

Feldman ja Zimbler ovat tehneet tutkimuksen nettivalehtelusta ja tutkimuksessa kävi ilmi, että valtaosa tutkimukseen osallistujista valehtelivat toisilleen aivan joka tilanteessa. Valehtelua tapahtui internetin kautta huomattavasti enemmän verrattuna kasvotusten kommunikoimisen kautta. Kaikkein eniten valehdeltiin sähköpostin kautta.

Nettivalheet koskivat yleensä henkilön tunnetiloja eli miltä valehtelijasta tuntui tai mitä hän ajatteli, tutkimukseen osallistujat eivät juurikaan valehdelleet asioista, jotka voidaan helposti todentaa kuten esimerkiksi koulutus tai työpaikka.

Nettivalehtelun etuna valehtelijalle on se, että se suojaa niin sanotuilta teoreettisesti paljastavista vihjeistä, fyysisiltä ominaisuuksilta, jotka mahdollisesti paljastaisivat valehtelun. Tosi asia on kuitenkin se, että ei ole olemassa mitään 100 prosenttisesti luotettavaa johtolankaa, mikä paljastaisi valehtelun, mutta koska ihmiset uskovat, että löytyy joku tietty fyysinen signaali, joka tuo valehtelun ilmi, he todennäköisimmin eivät valehtele niin paljon kasvotusten kuin netissä. Netissä valehtelu on siis helpompaa, koska vastaanottaja ei näe miten ja millaisessa mielentilassa viestin kirjoittaja on viestin kirjoittanut. Lisäksi valehtelusta kiinni jäämisen riski on minimaalinen.

Tutkimusten mukaan valehtelu oli kaikkein helpompaa ja luontaisempaa niille nettikäyttäjille, jotka käyttivät Avatar-formaatteja. Nämä käyttäjät eivät tunteneet valehtelusta ahdistusta, vaan he olivat jopa rauhallisempia silloin kun he valehtelivat.  Tutkijoiden mukaan näyttäisi siltä, että nettiviestinnän synnyttämä fyysinen, ajallinen ja väliaikainen etäisyys johtaa todennäköisesti suurempaan valehteluun. Galanxhin ja Fui-Hoon Nahin mielestä verkossa valehteleminen ei ole sääntöjen rikkomista vaan internet sääntöjen seuraamista.

Tosiasia on se, että emme ole netissä rehellisiä, koska olemme netissä. Nettitotuus (sana, joka jo itsessään sisältää toisensa poisulkevia tarkoituksia) on jatkuvasti muuttuvaa, tosiasiat ovat enemmän tai vähemmän epäluotettavia ja kaikki tietävät sen. Tai kaikkien pitäisi tietää se. Nettimaailmassa rehellisyys on häilyvää. Sosiaaliset normit ovat verkossa hyvin erilaisia kuin netin ulkopuolella. Netissä ei ole selkeitä rajoja vaarattoman netti-identiteetti leikin ja vahingollisen manipuloinnin välillä. Netissä ei ole mitään valheen suodatinta. Mutta aina löytyy joku, joka on niin typerä, että uskoo netissä olevan perättömän tarinan todeksi. Netissä on aprillipäivä 24/7 pohjalta 365 päivänä vuodessa, erona on ainoastaan se, että osa näistä aprillipiloista on meitä vahingoittavia ja meille vahingollisia.

Avainsanat: valehtelu, valhe, nettivalhe

Lähteet & viitteet:

CBCNews (2016). Everyone lies on the internet, according to the new research. Haettu: http://www.cbc.ca/news/technology/misenere-internet-lies-1.3732328

Feldman, R. (2010). The Truth About Lying. Virgin Books. New York.

Galanxhi, H. & Fui-Hoon Nah, F. (2007). ”Deception in Cyber-space: a Comparison of Text-Only vs. Avatar-Supported Medium. International Journal of Human-Computer Studies 65: 770-783.

Umass Amherst (2017). Research Says Online Communication Boosts Lying and E-mail is the Medium that Contains the Most Lies. Haettu: https://www.umass.edu/newsoffice/article/umass-amherst-research-says-online-communication-boosts-lying-and-e-mail-medium-contains